Helsinki http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Wed, 13 Dec 2017 20:36:02 +0200 fi Tasa-arvoisempi Helsinki: kohti laadukkaampia palveluita http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247574-tasa-arvoisempi-helsinki-kohti-sukupuolisensitiivista-varhaiskasvatusta <p>Vaadin tänään valtuustopuheessa Helsingin kaupungilta määrätietoisuutta palveluiden laadun ja tasa-arvon kehittämisessä. Valtuusto hyväksyi ponnen, joka edellyttää kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Hyvä kokous!</p><p>&quot;Arvon puheenjohtaja, valtuutetut, helsinkiläiset,</p><p>Kiitän valmistelijoita selvityksestä tarkastuskertomuksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä. On ilo nähdä, että moni asia Helsingissä on kehittynyt hyvään suuntaan. Mutta tehtävää riittää vielä paljon.</p><p>Olen aloittanut tarkastuslautakunnan jäsenenä, ja syksyn mittaan olemme pariin otteeseen jo törmänneet erääseen ongelmaan. Esimerkiksi sosiaali-ja terveyspuolella palveluiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on hankalaa mitata, koska ei ole saatavilla riittävää määrää dataa. Helsingin kaupungin palveluissa pitäisi seurata päämäärätietoisesti asiakastyytyväisyyttä ja palveluiden tehoa. Lisäksi esimerkiksi saattohoidon ja omaishoidon kohdalla täytyy seurata omaisten tyytyväisyyttä, ja kerätä heidän mielipiteitään palveluiden kehittämiseksi. Vain näin voimme nostaa Helsingin palvelut uudelle tasolle.</p><p>Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa hoitojaksojen lyheneminen ei aina kerro parhaalla mahdollisella tavalla hoidon laadusta. Samat potilaat saattavat kirjautua ulos hoidosta, mutta palata myöhemmin takaisin. Tarvitsemme tarkempia keinoja tilanteen seuraamiseen, jotta potilaiden ääni kuuluisi. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää: jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa, ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen.</p><p><a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/metoo?source=feed_text&amp;story_id=687879081415373">#Metoo</a>&nbsp;kampanjan hengessä meidän täytyy tarkemmin pohtia myös turvallisuuden ja häirinnän vähentämisen merkitystä. Tässä kaupungilla on tärkeä rooli niin työnantajana, kuin palveluiden tarjoajanakin. Yksi tie yhdenvertaisempaan ja turvallisempaan Helsinkiin on koulutus. Kannatan lämpimästi Katju Aron pontta, jossa valtuusto edellyttäisi kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Helsingin kaupungin strategiassa on tavoitteena tasa-arvoisempi kaupunki myös strategiahankkeen kautta, ja odotan innolla tämän työn alkamista Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana. Aiheen tiimoilta minuun saa aina olla yhteydessä.</p><p>Helsingin tulee näyttää esimerkkiä sukupuolten tasa-arvossa kaikilla mahdollisilla tasoilla, ja ottaa nollatoleranssi väkivallalle, syrjinnälle ja seksuaaliselle häirinnälle. Sellaisesta kaupungista voimme olla ylpeitä.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaadin tänään valtuustopuheessa Helsingin kaupungilta määrätietoisuutta palveluiden laadun ja tasa-arvon kehittämisessä. Valtuusto hyväksyi ponnen, joka edellyttää kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Hyvä kokous!

"Arvon puheenjohtaja, valtuutetut, helsinkiläiset,

Kiitän valmistelijoita selvityksestä tarkastuskertomuksen johdosta toteutetuista toimenpiteistä. On ilo nähdä, että moni asia Helsingissä on kehittynyt hyvään suuntaan. Mutta tehtävää riittää vielä paljon.

Olen aloittanut tarkastuslautakunnan jäsenenä, ja syksyn mittaan olemme pariin otteeseen jo törmänneet erääseen ongelmaan. Esimerkiksi sosiaali-ja terveyspuolella palveluiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on hankalaa mitata, koska ei ole saatavilla riittävää määrää dataa. Helsingin kaupungin palveluissa pitäisi seurata päämäärätietoisesti asiakastyytyväisyyttä ja palveluiden tehoa. Lisäksi esimerkiksi saattohoidon ja omaishoidon kohdalla täytyy seurata omaisten tyytyväisyyttä, ja kerätä heidän mielipiteitään palveluiden kehittämiseksi. Vain näin voimme nostaa Helsingin palvelut uudelle tasolle.

Esimerkiksi mielenterveyspalveluissa hoitojaksojen lyheneminen ei aina kerro parhaalla mahdollisella tavalla hoidon laadusta. Samat potilaat saattavat kirjautua ulos hoidosta, mutta palata myöhemmin takaisin. Tarvitsemme tarkempia keinoja tilanteen seuraamiseen, jotta potilaiden ääni kuuluisi. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää: jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa, ja eväitä onnelliseen, turvalliseen arkeen.

#Metoo kampanjan hengessä meidän täytyy tarkemmin pohtia myös turvallisuuden ja häirinnän vähentämisen merkitystä. Tässä kaupungilla on tärkeä rooli niin työnantajana, kuin palveluiden tarjoajanakin. Yksi tie yhdenvertaisempaan ja turvallisempaan Helsinkiin on koulutus. Kannatan lämpimästi Katju Aron pontta, jossa valtuusto edellyttäisi kaupunkia selvittämään keinoja edistää varhaiskasvatuksen henkilökunnan mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Helsingin kaupungin strategiassa on tavoitteena tasa-arvoisempi kaupunki myös strategiahankkeen kautta, ja odotan innolla tämän työn alkamista Helsingin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana. Aiheen tiimoilta minuun saa aina olla yhteydessä.

Helsingin tulee näyttää esimerkkiä sukupuolten tasa-arvossa kaikilla mahdollisilla tasoilla, ja ottaa nollatoleranssi väkivallalle, syrjinnälle ja seksuaaliselle häirinnälle. Sellaisesta kaupungista voimme olla ylpeitä."

]]>
2 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247574-tasa-arvoisempi-helsinki-kohti-sukupuolisensitiivista-varhaiskasvatusta#comments Epätasa-arvo Feminismi Helsinki Kunta ja sote-uudistus Wed, 13 Dec 2017 18:36:02 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247574-tasa-arvoisempi-helsinki-kohti-sukupuolisensitiivista-varhaiskasvatusta
Mitä siellä Helsingissä tapahtui? http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247343-mita-siella-helsingissa-tapahtui <p>Näin tamperelaisena olen hieman hämmentyneenä seurannut keskustelua itsenäisyyspäivän tapahtumista. Keskustelu pyörii lähinnä erilaisten järjestöjen Helsingissä järjestämissä tilaisuuksissa. On ollut lapsille järjestettyä alpakka-tapahtumaa sekä ylioppilaiden että uusnatsien järjestämiä marsseja. Lisäksi natseja vastustanut mielenosoitus/marssi. Missään en kuitenkaan ole nähnyt mainintaa Helsingin kaupungin järjestämistä juhlallisuuksista.</p><p>Täällä Tampereella oli Kalevankankaan hautuumaalla sankarihaudoilla kunniavartio, &nbsp;jonka jälkeen lähti soihtukulkue kohti keskustaa. Keskustassa oli kaikille tarkoitettu juhla, jossa pidettiin puheita ja esitettiin musiikkia. Juhla huipentui upeaan ilotulitukseen, jonka taustalla soi Finlandia-hymni. Tämän kaiken järjesti Tampereen kaupunki.</p><p>Tilaisuus oli kaunis ja arvokas, ihmiset olivat iloisella mielellä. Ei mitään räyhäämistä tai vastakkainasettelua.</p><p>Sen tiedän, että linnanjuhlat pidettiin Helsingissä, mutta vaivautuiko meidän pääkaupunkimme järjestämään mitään juhlia tavallisille ihmisille?</p><p>Näin tärkeänä päivänä varmasti moni ihan normaali ihminen tahtoi osallistua juhlimiseen ja iloita satavuotiaan maamme kunniaksi. Jos maan pääkaupunki tarjoaa asukkailleen vain uusnatsien järjestämän kulkueen, on jotakin pielessä.</p><p>Eli mitä siellä Helsingissä oikeasti tapahtui?</p><p>&nbsp;</p><p>Edit. Lisätty video</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/BtZxTqmbxSs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/BtZxTqmbxSs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin tamperelaisena olen hieman hämmentyneenä seurannut keskustelua itsenäisyyspäivän tapahtumista. Keskustelu pyörii lähinnä erilaisten järjestöjen Helsingissä järjestämissä tilaisuuksissa. On ollut lapsille järjestettyä alpakka-tapahtumaa sekä ylioppilaiden että uusnatsien järjestämiä marsseja. Lisäksi natseja vastustanut mielenosoitus/marssi. Missään en kuitenkaan ole nähnyt mainintaa Helsingin kaupungin järjestämistä juhlallisuuksista.

Täällä Tampereella oli Kalevankankaan hautuumaalla sankarihaudoilla kunniavartio,  jonka jälkeen lähti soihtukulkue kohti keskustaa. Keskustassa oli kaikille tarkoitettu juhla, jossa pidettiin puheita ja esitettiin musiikkia. Juhla huipentui upeaan ilotulitukseen, jonka taustalla soi Finlandia-hymni. Tämän kaiken järjesti Tampereen kaupunki.

Tilaisuus oli kaunis ja arvokas, ihmiset olivat iloisella mielellä. Ei mitään räyhäämistä tai vastakkainasettelua.

Sen tiedän, että linnanjuhlat pidettiin Helsingissä, mutta vaivautuiko meidän pääkaupunkimme järjestämään mitään juhlia tavallisille ihmisille?

Näin tärkeänä päivänä varmasti moni ihan normaali ihminen tahtoi osallistua juhlimiseen ja iloita satavuotiaan maamme kunniaksi. Jos maan pääkaupunki tarjoaa asukkailleen vain uusnatsien järjestämän kulkueen, on jotakin pielessä.

Eli mitä siellä Helsingissä oikeasti tapahtui?

 

Edit. Lisätty video

 

https://www.youtube.com/watch?v=BtZxTqmbxSs

]]>
6 http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247343-mita-siella-helsingissa-tapahtui#comments Helsinki Itsenäisyyspäivä 2017 Tampere Uusnatsit Fri, 08 Dec 2017 19:44:52 +0000 Sari Laitinen http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247343-mita-siella-helsingissa-tapahtui
Helsingin kuntapolitiikan viikko 50/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247314-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-502017 <p>Joulurauhasta ei ole vielä tietoakaan, kun alkavalla viikolla kaupunginvaltuusto käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta koskevasta lakiehdotuksesta annettavaa lausuntoa, kaupunkiympäristölautakunta moskeijalle esitettävää suunnitteluvarausta ja kasvatus- ja koulutuslautakunta tulosbudjettia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maanantai 11.12.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-11_Khs_44_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-11_Eja_8_El"><u>Elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistai 12.12.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2017-12-12_Kklku_7_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-12-12_Kylk_17_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2017-12-12_Kuvalk_9_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2017-12-12_Sotelk_22_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2017-12-12_Pelku_6_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskiviikko 13.12.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-13_Kvsto_22_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen </strong>esityslistalla ei liene tällä kerralla kovin kuohuttavia asioita. Helsinki Garden &ndash;hankkeen suunnittelualuevarausta muutetaan ja täydennetään. Kartta suunnittelualueesta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-12-11_Khs_44_El/08115204-AEE8-C75C-82A1-5F4DFF400002/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. Päätösehdotuksessa korostetaan varauksensaajan olevan tietoinen siitä, että uusi varausalue käsittää mm. HJK:lle pitkäaikaisesti vuokratun kenttäalueen. HJK:lle nykyisin vuokratulle alueelle voidaan sijoittaa vain maanalaisia tiloja. Helsinki Garden -hankkeen jatkosuunnittelun lähtökohtana on, että vanha jäähalli &rdquo;Nordis&rdquo; integroidaan osaksi hanketta. Vanha jäähalli saneerataan palloilu- ja monitoimiareenaksi.</p><p><strong>Elinkeinojaosto </strong>päättää eräiden hankkeiden rahoituksesta innovaatiorahaston varoilla, perehtyy kansainvälisen toiminnan ja elinkeinomarkkinoinnin <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallituksen_elinkeinojaosto/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-12-11_Eja_8_El/32F4D846-8DA9-CFC9-910C-60086FE00000/Liite.pdf"><u>tiekarttoihin</u></a> vuosiksi 2018-2021 ja tutustuu Kasvupalvelu-uudistuksen tilannekatsaukseen. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallituksen_elinkeinojaosto/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-12-11_Eja_8_El/48CDF5F3-9A69-CD14-9A21-5FA1A1400000/Liite.pdf"><u>Vallilaan</u></a> suunnitellaan hotellia Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun väliin lähelle Pasilaa.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>käsittelee mm. tulosbudjettia vuodelle 2018. Toimialan toimintamenoraamia nostettiin pormestarin talousarvioehdotuksessa 31,5 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioehdotukseen nähden. Määrärahojen lisäyksestä on kohdennettu varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen 5,0 miljoonaa euroa, kaupunkistrategian käynnistämiseen 8,0 miljoonaa euroa, yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamiseen vajaat 0,2 miljoonaa euroa sekä talousarvioehdotukseen sisältyneiden säästö-/tuottavuustoimenpiteiden purkamiseen 15,4 miljoonaa euroa.</p><p>Kaupunginhallituksen käsittelyssä KASKOlle myönnettiin vielä 3 miljoonan euron lisäys segregaation ehkäisemiseen (pd-raha) ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin. Tästä 2,7 miljoonaa euroa kohdistetaan suomenkieliseen ja 0,3 miljoonaa euroa ruotsinkieliseen perusopetukseen.&nbsp; Suomenkielisen perusopetuksen lisärahoituksesta 0,9 miljoonaa euroa lisätään pd-rahoitukseen, 0,4 miljoonaa euroa oppilashuoltoon kouluilla, joissa on paljon erityisen tuen oppilaita, sekä 1,4 miljoonaa euroa erityisen tuen oppilaiden riittävään tukeen lähikoulussa. Lisäksi turvataan erityisluokkien tarve.</p><p>Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Iltapäivätoimintapaikka taataan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.</p><p>Yli kolmevuotiaiden lasten päiväkotihoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan 10 eurolla ja alle kolmevuotiaiden lasten perhepäivähoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisää 20 eurolla 1.8.2018 alkaen. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa on 3&nbsp;269 lasta eli noin 12 prosenttia varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista.</p><p>Käsiteltävänä on myös mm. valtuutettujen aloitteita ja ponsia sekä Työväenopiston Kaapelitehtaan korvaavien tilojen hankesuunnitelma.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>käsittelee yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Asia jäi viimeksi pöydälle. Mielenkiintoisinta toteuttamisohjelmassa on liikennehankkeiden ajoitus. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat esityksen mukaan toteutettaviksi Vartiosaaren ja Viikin-Malmin ratikat, Vihdintien ja Tuusulanväylän bulevardit, Jokeri 2 Malmista Kontulaan, Östersundomin metro, keskustan maanalainen kokoojakatu sekä runkobussilinjaston, baanaverkon ja kantakaupungin raitioverkon kehittäminen.</p><p>Asemakaavoja muutetaan Ruskeasuon <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-12-12_Kylk_17_El/CA72A46F-0A35-C99A-8515-5FC493500000/Liite.pdf"><u>Tenholantiellä</u></a> (tontilta purettavan liikerakennuksen (ns. proteesipaja) tilalle rakennetaan kolme uutta asuinkerrostaloa ja maanalainen paikoitushalli), <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-12-12_Kylk_17_El/EEF87F30-78B4-C563-85D5-5FE905900000/Liite.pdf"><u>Tanssin talon</u></a> osalta ja <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-12-12_Kylk_17_El/7F3929AF-B591-C9F4-9C38-600D2DC00000/Liite.pdf"><u>Jakomäessä</u></a> (nykyiset huonokuntoiset koulu-, päiväkoti- ja leikkipuistorakennukset puretaan ja korvataan uudella monitoimirakennuksella).</p><p>Esityslistalla on myös Töölönlahden eteläosan (Makasiinipuisto, Kansalaistori) puistosuunnitelman hyväksyminen. Hankkeesta löytyy lisätietoa <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/toolonlahden-etelaosan-puistosuunnitelma"><u>täältä</u></a>. Havainnekuva suunnitelmasta on tämän blogin kuvituksena.</p><p>Kaupunginhallitus hyväksyy myös Hämeentien alueen katusuunnitelmat. Kyseessä on lähinnä taannoin kovasti debatoitu Hämeentien muuttaminen joukkoliikenne- ja pyöräilykaduksi. Kolmannen linjan ja Näkinkujan liittymät katkaistaan moottoriajoneuvoliikenteeltä. Neljännen linjan, Ässänrinteen, Kaikukujan, Kaikukadun, Lintulahdenkadun ja Sakarinkadun liittymät toteutetaan ylijatkettuina jalkakäytävinä. Pelkään suunnitelman ruuhkauttavan pahasti Sörnäisten rantatien jatkossa.</p><p>Eniten keskustelua herättää varmasti moskeija ja monitoimikeskus -hanke, jota kaavaillaan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-12-12_Kylk_17_El/7700D441-992C-C37D-8619-6025AE700000/Liite.pdf"><u>Sörnäisiin</u></a>. Hankkeen rahoituksesta on ollut perusteltua polemiikkia &ndash; en ole siitä innostunut, vaikka virkamiesten esitys onkin sille myötämielinen. Lisää hankkeesta <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/moskeija-ja-monitoimikeskushankkeesta-paatoksia-tana-talvena"><u>täältä</u></a>.</p><p>Hakaniementorille suunnitellaan maanalaista pysäköintilaitosta. Toteutuessaan pysäköintilaitos parantaisi osaltaan sekä Hakaniementorin että kauppahallin ja muiden torin läheisyydessä olevien kiinteistöjen toimintaedellytyksiä sekä palvelisi siten myös alueen ja sen ympäristön asukkaita ja asiakkaita.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan</strong> esityslistalla ovat kulttuuri- ja liikuntakohteiden hinnastot, minkä lisäksi se käsittelee valtuutettujen toivomusponsia.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>päättää mm. avustuksista järjestöille vuodelle 2018. Asia jäi viimeksi pöydälle. Lautakunta saa myös tilannekatsauksen ruotsinkielisisistä sote-palveluista. Lautakunta antaa myös lausuntonsa selvitykseen Helsingin kaupungin kotihoidon toiminnasta.</p><p><strong>Kaupunginvaltuusto </strong>kokoontuu viimeiseen kokoukseensa ennen joulua. Eniten keskustellaan periaatepäätöksestä lausunnoksi hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyshuollossa. Kaupungin lausunto on kaupunginhallituksen käsittelyn jäljiltä todella synkkä.</p><p>Kokoomuksen ryhmä esitti omana vaihtoehtonaan lausuntoa, joka kuvasti paremmin kaupungin asiantuntijoiden näkemystä ja toi esille todenmukaisesti lakiesityksen vahvuudet ja heikkoudet. Valinnanvapaus tähtää sote-palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Potilaan oman valinnan mahdollistamisella toteutuu jatkossa paremmin oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihin. Mielestämme kaupunginhallituksen enemmistön hyväksymä lausunto ei anna todellista kuvaa siitä, millaisia vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudella olisi helsinkiläisille. Lausunnossa esitetty kritiikki ei myöskään perustu kaikilta osin asiantuntijatietoon, vaan tyystin uudistuksen poliittiseen vastustukseen. Lausunto on myös huomattavan järjestelmäkeskeinen ja sivuuttaa parannukset asiakkaan näkökulmasta. Kokoomuksen ryhmän mielestä lausunto antaa vääristyneen ja yksipuolisen kuvan Helsingin kaupungin suhtautumisesta asiakkaan valinnanvapauteen. Mutta keskiviikkona keskustellaan tästä lisää! Kokousta voit seurata osoitteessa <a href="http://www.helsinkikanava.fi" title="www.helsinkikanava.fi">www.helsinkikanava.fi</a></p><p>Hyvää joulunalusaikaa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joulurauhasta ei ole vielä tietoakaan, kun alkavalla viikolla kaupunginvaltuusto käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta koskevasta lakiehdotuksesta annettavaa lausuntoa, kaupunkiympäristölautakunta moskeijalle esitettävää suunnitteluvarausta ja kasvatus- ja koulutuslautakunta tulosbudjettia.

 

Maanantai 11.12.

Kaupunginhallitus

Elinkeinojaosto

 

Tiistai 12.12.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Pelastuslautakunta

 

Keskiviikko 13.12.

Kaupunginvaltuusto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla ei liene tällä kerralla kovin kuohuttavia asioita. Helsinki Garden –hankkeen suunnittelualuevarausta muutetaan ja täydennetään. Kartta suunnittelualueesta löytyy täältä. Päätösehdotuksessa korostetaan varauksensaajan olevan tietoinen siitä, että uusi varausalue käsittää mm. HJK:lle pitkäaikaisesti vuokratun kenttäalueen. HJK:lle nykyisin vuokratulle alueelle voidaan sijoittaa vain maanalaisia tiloja. Helsinki Garden -hankkeen jatkosuunnittelun lähtökohtana on, että vanha jäähalli ”Nordis” integroidaan osaksi hanketta. Vanha jäähalli saneerataan palloilu- ja monitoimiareenaksi.

Elinkeinojaosto päättää eräiden hankkeiden rahoituksesta innovaatiorahaston varoilla, perehtyy kansainvälisen toiminnan ja elinkeinomarkkinoinnin tiekarttoihin vuosiksi 2018-2021 ja tutustuu Kasvupalvelu-uudistuksen tilannekatsaukseen. Vallilaan suunnitellaan hotellia Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun väliin lähelle Pasilaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee mm. tulosbudjettia vuodelle 2018. Toimialan toimintamenoraamia nostettiin pormestarin talousarvioehdotuksessa 31,5 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioehdotukseen nähden. Määrärahojen lisäyksestä on kohdennettu varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen 5,0 miljoonaa euroa, kaupunkistrategian käynnistämiseen 8,0 miljoonaa euroa, yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamiseen vajaat 0,2 miljoonaa euroa sekä talousarvioehdotukseen sisältyneiden säästö-/tuottavuustoimenpiteiden purkamiseen 15,4 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä KASKOlle myönnettiin vielä 3 miljoonan euron lisäys segregaation ehkäisemiseen (pd-raha) ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin. Tästä 2,7 miljoonaa euroa kohdistetaan suomenkieliseen ja 0,3 miljoonaa euroa ruotsinkieliseen perusopetukseen.  Suomenkielisen perusopetuksen lisärahoituksesta 0,9 miljoonaa euroa lisätään pd-rahoitukseen, 0,4 miljoonaa euroa oppilashuoltoon kouluilla, joissa on paljon erityisen tuen oppilaita, sekä 1,4 miljoonaa euroa erityisen tuen oppilaiden riittävään tukeen lähikoulussa. Lisäksi turvataan erityisluokkien tarve.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy. Iltapäivätoimintapaikka taataan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.

Yli kolmevuotiaiden lasten päiväkotihoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan 10 eurolla ja alle kolmevuotiaiden lasten perhepäivähoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisää 20 eurolla 1.8.2018 alkaen. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa on 3 269 lasta eli noin 12 prosenttia varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista.

Käsiteltävänä on myös mm. valtuutettujen aloitteita ja ponsia sekä Työväenopiston Kaapelitehtaan korvaavien tilojen hankesuunnitelma.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. Asia jäi viimeksi pöydälle. Mielenkiintoisinta toteuttamisohjelmassa on liikennehankkeiden ajoitus. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat esityksen mukaan toteutettaviksi Vartiosaaren ja Viikin-Malmin ratikat, Vihdintien ja Tuusulanväylän bulevardit, Jokeri 2 Malmista Kontulaan, Östersundomin metro, keskustan maanalainen kokoojakatu sekä runkobussilinjaston, baanaverkon ja kantakaupungin raitioverkon kehittäminen.

Asemakaavoja muutetaan Ruskeasuon Tenholantiellä (tontilta purettavan liikerakennuksen (ns. proteesipaja) tilalle rakennetaan kolme uutta asuinkerrostaloa ja maanalainen paikoitushalli), Tanssin talon osalta ja Jakomäessä (nykyiset huonokuntoiset koulu-, päiväkoti- ja leikkipuistorakennukset puretaan ja korvataan uudella monitoimirakennuksella).

Esityslistalla on myös Töölönlahden eteläosan (Makasiinipuisto, Kansalaistori) puistosuunnitelman hyväksyminen. Hankkeesta löytyy lisätietoa täältä. Havainnekuva suunnitelmasta on tämän blogin kuvituksena.

Kaupunginhallitus hyväksyy myös Hämeentien alueen katusuunnitelmat. Kyseessä on lähinnä taannoin kovasti debatoitu Hämeentien muuttaminen joukkoliikenne- ja pyöräilykaduksi. Kolmannen linjan ja Näkinkujan liittymät katkaistaan moottoriajoneuvoliikenteeltä. Neljännen linjan, Ässänrinteen, Kaikukujan, Kaikukadun, Lintulahdenkadun ja Sakarinkadun liittymät toteutetaan ylijatkettuina jalkakäytävinä. Pelkään suunnitelman ruuhkauttavan pahasti Sörnäisten rantatien jatkossa.

Eniten keskustelua herättää varmasti moskeija ja monitoimikeskus -hanke, jota kaavaillaan Sörnäisiin. Hankkeen rahoituksesta on ollut perusteltua polemiikkia – en ole siitä innostunut, vaikka virkamiesten esitys onkin sille myötämielinen. Lisää hankkeesta täältä.

Hakaniementorille suunnitellaan maanalaista pysäköintilaitosta. Toteutuessaan pysäköintilaitos parantaisi osaltaan sekä Hakaniementorin että kauppahallin ja muiden torin läheisyydessä olevien kiinteistöjen toimintaedellytyksiä sekä palvelisi siten myös alueen ja sen ympäristön asukkaita ja asiakkaita.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan esityslistalla ovat kulttuuri- ja liikuntakohteiden hinnastot, minkä lisäksi se käsittelee valtuutettujen toivomusponsia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää mm. avustuksista järjestöille vuodelle 2018. Asia jäi viimeksi pöydälle. Lautakunta saa myös tilannekatsauksen ruotsinkielisisistä sote-palveluista. Lautakunta antaa myös lausuntonsa selvitykseen Helsingin kaupungin kotihoidon toiminnasta.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu viimeiseen kokoukseensa ennen joulua. Eniten keskustellaan periaatepäätöksestä lausunnoksi hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyshuollossa. Kaupungin lausunto on kaupunginhallituksen käsittelyn jäljiltä todella synkkä.

Kokoomuksen ryhmä esitti omana vaihtoehtonaan lausuntoa, joka kuvasti paremmin kaupungin asiantuntijoiden näkemystä ja toi esille todenmukaisesti lakiesityksen vahvuudet ja heikkoudet. Valinnanvapaus tähtää sote-palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Potilaan oman valinnan mahdollistamisella toteutuu jatkossa paremmin oikea-aikainen hoitoon pääsy sekä mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihin. Mielestämme kaupunginhallituksen enemmistön hyväksymä lausunto ei anna todellista kuvaa siitä, millaisia vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudella olisi helsinkiläisille. Lausunnossa esitetty kritiikki ei myöskään perustu kaikilta osin asiantuntijatietoon, vaan tyystin uudistuksen poliittiseen vastustukseen. Lausunto on myös huomattavan järjestelmäkeskeinen ja sivuuttaa parannukset asiakkaan näkökulmasta. Kokoomuksen ryhmän mielestä lausunto antaa vääristyneen ja yksipuolisen kuvan Helsingin kaupungin suhtautumisesta asiakkaan valinnanvapauteen. Mutta keskiviikkona keskustellaan tästä lisää! Kokousta voit seurata osoitteessa www.helsinkikanava.fi

Hyvää joulunalusaikaa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247314-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-502017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 08 Dec 2017 11:13:49 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247314-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-502017
Suurmoskeija tulee - oletko valmis? http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247275-suurmoskeija-tulee-oletko-valmis <p>Yle uutisoi tänään 7.12 verkkosivuillaan, että Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee suurmoskeijan suunnitteluvarausta ensi viikon kokouksessaan tiistaina 12.12. Asiaa piti käsitellä jo 28.11, mutta se vedettiin viime hetkellä pois asialistalta. Olisiko sitten ollut helsinkiläisille liikaa kahden päivän sisään sekä moskeija että laittomasti maassa olevien palvelut.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9966033" title="https://yle.fi/uutiset/3-9966033">https://yle.fi/uutiset/3-9966033</a></p><p>Ylen uutisen mukaan suunnitteluvaraukseen liittyy tiukkoja ehtoja mm. rahoituksen läpinäkyvyydestä sekä siitä ettei rahoitus saa aiheuttaa riippuvuussuhteita. Lisäksi kaupunkii edellyttää, että hankkeen vetäjäksi pitää tullla säätiö.</p><p>On tiukat ehdot. Tulee mieleen viisumihakemus Usa:n. Hakemuksessa kysytään mm. oletko osallistunut ihmiskauppaan ja oletko osallistunut terrorismin rahoitukseen. Jos vastaat kyllä, viisumia ei kenties saa. Mutta tiukka on seula ja kysymykset.</p><p>Tämä suurmoskeijahankkeen eteenpäin vieminen on kuin Guggenheim konsanaan. Hivutetaan ensin suunnitteluvaraus, sitten tontinvaraus ja lopulta kaupunki myy tai vuokraa tontin tälle kaksi kertaa suuremmalle monumentillle kuin Helsingin tuomiokirkko on?&nbsp;</p><p>On hyvä huomata, että asia ei tule tässä vaiheessa Helsingin valtuuston käsiteltäväksi vaan mikäli kaupunkiympäristölautakunta hanketta puoltaa, menee se kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Kaikki muistanemme miten &quot;paperittomien&quot; asia meni. Tiukka äänestys 7-8 ja pelkona on että nyt käy samoin. Hankkeen lopullinen päätös toki tehdään valtuustossa, mutta eteneminen tapahtuu nyt. Tai sitten ei tapahdu.</p><p>Suurmoskeija tulee, oletko valmis? Jos et, ota yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäseniin asiallisin viestein ja allekirjoita allaoleva kuntalaisaloite, joka läpimennessään osoittaisi kaupunkimme päättäjille, että helsinkiläisillä on oikeus äänestää halutaanko kaupunkiin suurmoskeija vai ei.</p><p><a href="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643" title="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643">https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi tänään 7.12 verkkosivuillaan, että Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee suurmoskeijan suunnitteluvarausta ensi viikon kokouksessaan tiistaina 12.12. Asiaa piti käsitellä jo 28.11, mutta se vedettiin viime hetkellä pois asialistalta. Olisiko sitten ollut helsinkiläisille liikaa kahden päivän sisään sekä moskeija että laittomasti maassa olevien palvelut.

https://yle.fi/uutiset/3-9966033

Ylen uutisen mukaan suunnitteluvaraukseen liittyy tiukkoja ehtoja mm. rahoituksen läpinäkyvyydestä sekä siitä ettei rahoitus saa aiheuttaa riippuvuussuhteita. Lisäksi kaupunkii edellyttää, että hankkeen vetäjäksi pitää tullla säätiö.

On tiukat ehdot. Tulee mieleen viisumihakemus Usa:n. Hakemuksessa kysytään mm. oletko osallistunut ihmiskauppaan ja oletko osallistunut terrorismin rahoitukseen. Jos vastaat kyllä, viisumia ei kenties saa. Mutta tiukka on seula ja kysymykset.

Tämä suurmoskeijahankkeen eteenpäin vieminen on kuin Guggenheim konsanaan. Hivutetaan ensin suunnitteluvaraus, sitten tontinvaraus ja lopulta kaupunki myy tai vuokraa tontin tälle kaksi kertaa suuremmalle monumentillle kuin Helsingin tuomiokirkko on? 

On hyvä huomata, että asia ei tule tässä vaiheessa Helsingin valtuuston käsiteltäväksi vaan mikäli kaupunkiympäristölautakunta hanketta puoltaa, menee se kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Kaikki muistanemme miten "paperittomien" asia meni. Tiukka äänestys 7-8 ja pelkona on että nyt käy samoin. Hankkeen lopullinen päätös toki tehdään valtuustossa, mutta eteneminen tapahtuu nyt. Tai sitten ei tapahdu.

Suurmoskeija tulee, oletko valmis? Jos et, ota yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäseniin asiallisin viestein ja allekirjoita allaoleva kuntalaisaloite, joka läpimennessään osoittaisi kaupunkimme päättäjille, että helsinkiläisillä on oikeus äänestää halutaanko kaupunkiin suurmoskeija vai ei.

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4643

 

]]>
55 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247275-suurmoskeija-tulee-oletko-valmis#comments Helsingin suurmoskeija Helsinki Suurmoskeija Thu, 07 Dec 2017 17:22:05 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247275-suurmoskeija-tulee-oletko-valmis
Helsingin kuntapolitiikan viikko 49/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246936-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-492017 <p>Itsenäisyyspäiväviikko on kokouskalenterin kannalta tavanomaista kevyempi. Kokouksia on vain maanantaina, jolloin kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen lausunnosta, joka annetaan lakiesityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.</p><p><strong>Maanantai 4.12.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-04_Khs_43_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-12-04_Koja_21_El"><u>Konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> käsittelee hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa lausuntoa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti peräti 59 kertaa. Lausunto on erittäin kielteinen &ndash; valinnanvapauteen liittyvät myönteiset puolet on unohdettu käytännössä kokonaan. Toivottavasti lausuntoon saadaan kokouksessa hieman myönteisempiäkin sävyjä.</p><p>Länsi-Pakilassa muutetaan Pakilantien ja Välitalontien risteyksen <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-12-04_Khs_43_El/0F856513-861D-C9F4-91BF-5E376BD00001/Liite.pdf"><u>ympäristön</u></a> asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa enintään nelikerroksisten asuinkerrostalojen rakentamisen Pakilantien varteen.</p><p>Kaupunginhallitus saa myös selvityksen vuoden 2016 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Arviointikertomuksessa todetaan mm. entisen opetusviraston osalta, että sen tulee huolehtia siitä, etteivät julkisen liikenteen maksut ole esteenä lasten osallistumiselle kouluajalla kulttuuritapahtumiin, ja asettaa kouluille tilojen iltakäytön lisäämiseen liittyviä tavoitteita, kuten ollaan tekemässäkin.</p><p><strong>Konsernijaostossa </strong>kuullaan HUSsin ja Helsingin Satama Oy:n ajankohtaiskatsaukset.</p><p>Hyvää itsenäisyyspäivää!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspäiväviikko on kokouskalenterin kannalta tavanomaista kevyempi. Kokouksia on vain maanantaina, jolloin kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen lausunnosta, joka annetaan lakiesityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Maanantai 4.12.

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

 

Kaupunginhallitus käsittelee hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa lausuntoa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti peräti 59 kertaa. Lausunto on erittäin kielteinen – valinnanvapauteen liittyvät myönteiset puolet on unohdettu käytännössä kokonaan. Toivottavasti lausuntoon saadaan kokouksessa hieman myönteisempiäkin sävyjä.

Länsi-Pakilassa muutetaan Pakilantien ja Välitalontien risteyksen ympäristön asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa enintään nelikerroksisten asuinkerrostalojen rakentamisen Pakilantien varteen.

Kaupunginhallitus saa myös selvityksen vuoden 2016 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Arviointikertomuksessa todetaan mm. entisen opetusviraston osalta, että sen tulee huolehtia siitä, etteivät julkisen liikenteen maksut ole esteenä lasten osallistumiselle kouluajalla kulttuuritapahtumiin, ja asettaa kouluille tilojen iltakäytön lisäämiseen liittyviä tavoitteita, kuten ollaan tekemässäkin.

Konsernijaostossa kuullaan HUSsin ja Helsingin Satama Oy:n ajankohtaiskatsaukset.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246936-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-492017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 01 Dec 2017 14:22:59 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246936-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-492017
Helsinki-karnevaalit http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246876-helsinki-karnevaalit <p>Eilen Helsingin kaupunginvaltuusto päätti laajentaa &rdquo;paperittomien&rdquo; palveluita pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen. Laajennusten puolesta äänestivät Vihreät, Vasemmistoliitto, Feministit, Piraatit, Keskusta, Rkp ja puolet demareista ja äänestystulos oli 39-45.</p> <p>Valtuustossa kuultiin toinen toistaan paatoksellisimpia puheita siitä kuinka nyt kenenkään ei tarvitse kuolla kylmään tai jäädä vaille antibiootteja. Lisäksi hyvin selkeästi annettiin ymmärtää, että tätä vastustavat ovat ihmisvastaisia, sydämettömiä ihmisiä. Poliittisesti on nerokasta tuoda valtuustoon hulvaton esitys, jota vastustamalla vihervasemmisto voi syyttää vastustajia jopa epäasiallisesti ihmisvastaisuudesta. Tästä sai luonnollisesti osansa Ps, mutta myös kokoomus ja demareiden järkisiipi. Sehän on lähes tulkoon rasismin määritelmä jos on samaa mieltä persujen kanssa. Ei saisi &rdquo;persahtaa&rdquo; kuten Huusko blogissaan asiantuntevasti kirjoittaa. Tällaisten ajatuskulkujen ongelmaksi muodostuu se, että Ps:n kanssa ei voi olla samaa mieltä, on ajatus mikä hyvänsä. Tein taannoin valtuustossa aloitteen peruskoululaisten ensiapuopetuksen tarjoamisesta. Johan sekin oli sotataitojen opettamista, vaikka kyse on toisen hengen pelastamiseen tähtäävistä taidoista. Että on se persahtaminen kyllä vaikeaa, se kun perustuu järjen käyttöön.</p> <p>Tosiasiassa Helsingissä ei nytkään kukaan kuole kadulle sairauskohtaukseen, nälkään tai kylmyyteen. Nämä palvelut ovat jo tarjolla, ne varmistaa perustuslaki, terveydenhuoltolaki ja ihmisoikeussopimukset. Lisäksi tartuntatautilaki suojaa meitä säätäen niiden hoidosta. Nyt palveluita terveydenhuollossa halutaan laajentaa välttämättömiin hoitoihin. Valtuustossa jäi vastaamatta kysymykseen mikä ei ole välttämätöntä? Onko olemassa sairauksia, jotka eivät ole välttämättömiä hoitaa? Äkkiseltään voisi ajatella, että sellaisia ei ole tai sitten ei kyse edes ole sairaudesta varsinaisesti. Näin ollen palveluiden ja sairauksien kirjo on valtava. Tämä on kysymys, johon vastaamalla palveluiden laajennuksen todellinen vaikutus kävisi ilmi.</p> <p>Toinen kysymys joka jäi täysin auki, on tästä aiheutuvat kustannukset. Eilen valtuustossa kuulimme apulaispormestari Sanna Vesikansalta, että sote-viraston arvion mukaan kyse on noin 100&nbsp;000-200&nbsp;000 euroa tänä vuonna. Kun toteumaa tältä vuodelta tivasimme, saimme kuulla, että itse asiassa suurinta osaa kustannuksista ei saada selville. &rdquo;Paperittomien&rdquo; palveluiden käyttöä ei tilastoida, koska kymmenissä ja sadoissa(?) tietojärjestelmissä ole &rdquo;täppää&rdquo; paperittomille, poislukien äitiys ja lastenneuvolakäynnit. Silti eilen tiedettiin, että tämä esitys säästää valtavasti kustannuksia, kun he eivät käytä kalliita päivystyspalveluita. Miten lie sitten tieto kalliista päivystyspalveluista aloitteen kannattajille tullut, kun niitä ei voida eriyttää täpän puuttumisen vuoksi? Vesikansa kertoi, että arvioiden mukaan tämän laajennuksen kustannukset sote-virastosta saatujen arvioiden mukaan olisivat noin 700&nbsp;000 euroa vuodessa eli 0,03% soten budjetista. Kuulimme Helsingillä olevan reilusti varaa tähän ja ettei ihmisoikeudet maksa, niitä ei voi mitata rahassa.</p> <p><a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml</a></p> <p>Tänään sitten ei enää tiedettykään kustannuksia. Hs uutisoi: &quot;Kukaan ei osaa arvioida, millaisia kustannuksia paperittomien terveydenhuolto Helsingille aiheuttaa &ndash; edes paperittomien määrää ei tiedetä&quot;. Yhdessä yössä varsin tarkka valtuustopuheissa jatkuvalla syötöllä tuotu 0,03% vaihtui nopeasti ei tietoa-tilanteeseen.</p> <p><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005470997.html">https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005470997.html</a></p> <p>Piikki on siis auki. Ja kuten arvata saattaa, markkinoinnin avulla käyttäjiä riittää. Kyse ei ole pelkästään tuhansien kilometrien päästä tulevista vaan euroopan sisällä risteilevistä laittomasti maassa oleskelevista sekä allegron ja siljan tuomista.</p> <p>Kuulimme myös painokkaasti, että tämä ei ole pois keltään. Se on epätosi väite, kuten jokainen valtuutettu tietää tai ainakin pitäisi tietää. Kaupunginvaltuusto päätti eilen myös vuoden 2018 budjetista ja sote-viraston budjetti on tehty eikä sinne eilisessä valtuuston kokouksessa lisätty rahaa. Toisin sanoen kaikki eurot, jotka tähän laitetaan, on pois muista sote-palveluista. Omaishoitajilta jo aloitettiin säästämään ja muut ryhmät tulevat perässä.</p> <p>En voi Helsingin kaupunginvaltuutettuna hyväksyä tilannetta. Olen valtuustossa helsinkiläisten edun asialla ja noudatan kuntalakia, joka toteaa että kunnan tehtävänä on tuottaa palveluja asukkailleen. Siis asukkailleen. Jätin päätöksestä eriävän mielipiteen koko Perussuomalaisen ryhmän puolesta.</p> <p>Demokratia on puhunut. Enemmistö halusi tätä ja toivat äänestäjien tahdon valtuustoon. Jos meno ei miellytä, kannattaa seuraavissa vaaleissa pohtia uudelleen, jopa persahtaa tarpeen vaatiessa. Saamani palautteen perusteella on myös osin aloitteen kannattajien äänestäjille tullut jonkinlaisena yllätyksenä tämän tyyppinen toiminta ja asioiden ajaminen.&nbsp;</p> <p>En edes uskalla ajatella mitä seuraavaksi esitetään. Todennäköinen kehityskulku on se, että nyt palveluita halutaan laajentaa muuallakin ja &nbsp;tuodaan myös terveydenhuoltolaki uudelleen eduskuntaan. Ja todennäköisesti esitetään laittomasti maahan jääville oleskelulupia, jotta ei enää olisi &rdquo;paperittomia&rdquo; tai uudemmalla termillä &rdquo;uuspaperittomia&rdquo;. Tai mistä sitä tietää, onko pian jo esityksenä, että Helsinki maksaa sopeutumisrahaa, jotta laittomasti maassa oleva voi harrastaa ja käydä ostoksilla. Toimeentulotuki kun on liian pieni. En ihmettele enää mitään.</p> <p>Sen tiedän, että nyt tarvitaan tulijoille oman uskonnonharjoittamispaikka ja kulttuurikeskus eli suurmoskeija tullee päätöksentekoon Ylen mukaan ehkä joulukuussa jo.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9943652">https://yle.fi/uutiset/3-9943652</a></p> <p>&nbsp;&rdquo;The road to hell is paved with good intentions&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Helsingin kaupunginvaltuusto päätti laajentaa ”paperittomien” palveluita pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen. Laajennusten puolesta äänestivät Vihreät, Vasemmistoliitto, Feministit, Piraatit, Keskusta, Rkp ja puolet demareista ja äänestystulos oli 39-45.

Valtuustossa kuultiin toinen toistaan paatoksellisimpia puheita siitä kuinka nyt kenenkään ei tarvitse kuolla kylmään tai jäädä vaille antibiootteja. Lisäksi hyvin selkeästi annettiin ymmärtää, että tätä vastustavat ovat ihmisvastaisia, sydämettömiä ihmisiä. Poliittisesti on nerokasta tuoda valtuustoon hulvaton esitys, jota vastustamalla vihervasemmisto voi syyttää vastustajia jopa epäasiallisesti ihmisvastaisuudesta. Tästä sai luonnollisesti osansa Ps, mutta myös kokoomus ja demareiden järkisiipi. Sehän on lähes tulkoon rasismin määritelmä jos on samaa mieltä persujen kanssa. Ei saisi ”persahtaa” kuten Huusko blogissaan asiantuntevasti kirjoittaa. Tällaisten ajatuskulkujen ongelmaksi muodostuu se, että Ps:n kanssa ei voi olla samaa mieltä, on ajatus mikä hyvänsä. Tein taannoin valtuustossa aloitteen peruskoululaisten ensiapuopetuksen tarjoamisesta. Johan sekin oli sotataitojen opettamista, vaikka kyse on toisen hengen pelastamiseen tähtäävistä taidoista. Että on se persahtaminen kyllä vaikeaa, se kun perustuu järjen käyttöön.

Tosiasiassa Helsingissä ei nytkään kukaan kuole kadulle sairauskohtaukseen, nälkään tai kylmyyteen. Nämä palvelut ovat jo tarjolla, ne varmistaa perustuslaki, terveydenhuoltolaki ja ihmisoikeussopimukset. Lisäksi tartuntatautilaki suojaa meitä säätäen niiden hoidosta. Nyt palveluita terveydenhuollossa halutaan laajentaa välttämättömiin hoitoihin. Valtuustossa jäi vastaamatta kysymykseen mikä ei ole välttämätöntä? Onko olemassa sairauksia, jotka eivät ole välttämättömiä hoitaa? Äkkiseltään voisi ajatella, että sellaisia ei ole tai sitten ei kyse edes ole sairaudesta varsinaisesti. Näin ollen palveluiden ja sairauksien kirjo on valtava. Tämä on kysymys, johon vastaamalla palveluiden laajennuksen todellinen vaikutus kävisi ilmi.

Toinen kysymys joka jäi täysin auki, on tästä aiheutuvat kustannukset. Eilen valtuustossa kuulimme apulaispormestari Sanna Vesikansalta, että sote-viraston arvion mukaan kyse on noin 100 000-200 000 euroa tänä vuonna. Kun toteumaa tältä vuodelta tivasimme, saimme kuulla, että itse asiassa suurinta osaa kustannuksista ei saada selville. ”Paperittomien” palveluiden käyttöä ei tilastoida, koska kymmenissä ja sadoissa(?) tietojärjestelmissä ole ”täppää” paperittomille, poislukien äitiys ja lastenneuvolakäynnit. Silti eilen tiedettiin, että tämä esitys säästää valtavasti kustannuksia, kun he eivät käytä kalliita päivystyspalveluita. Miten lie sitten tieto kalliista päivystyspalveluista aloitteen kannattajille tullut, kun niitä ei voida eriyttää täpän puuttumisen vuoksi? Vesikansa kertoi, että arvioiden mukaan tämän laajennuksen kustannukset sote-virastosta saatujen arvioiden mukaan olisivat noin 700 000 euroa vuodessa eli 0,03% soten budjetista. Kuulimme Helsingillä olevan reilusti varaa tähän ja ettei ihmisoikeudet maksa, niitä ei voi mitata rahassa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml

Tänään sitten ei enää tiedettykään kustannuksia. Hs uutisoi: "Kukaan ei osaa arvioida, millaisia kustannuksia paperittomien terveydenhuolto Helsingille aiheuttaa – edes paperittomien määrää ei tiedetä". Yhdessä yössä varsin tarkka valtuustopuheissa jatkuvalla syötöllä tuotu 0,03% vaihtui nopeasti ei tietoa-tilanteeseen.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005470997.html

Piikki on siis auki. Ja kuten arvata saattaa, markkinoinnin avulla käyttäjiä riittää. Kyse ei ole pelkästään tuhansien kilometrien päästä tulevista vaan euroopan sisällä risteilevistä laittomasti maassa oleskelevista sekä allegron ja siljan tuomista.

Kuulimme myös painokkaasti, että tämä ei ole pois keltään. Se on epätosi väite, kuten jokainen valtuutettu tietää tai ainakin pitäisi tietää. Kaupunginvaltuusto päätti eilen myös vuoden 2018 budjetista ja sote-viraston budjetti on tehty eikä sinne eilisessä valtuuston kokouksessa lisätty rahaa. Toisin sanoen kaikki eurot, jotka tähän laitetaan, on pois muista sote-palveluista. Omaishoitajilta jo aloitettiin säästämään ja muut ryhmät tulevat perässä.

En voi Helsingin kaupunginvaltuutettuna hyväksyä tilannetta. Olen valtuustossa helsinkiläisten edun asialla ja noudatan kuntalakia, joka toteaa että kunnan tehtävänä on tuottaa palveluja asukkailleen. Siis asukkailleen. Jätin päätöksestä eriävän mielipiteen koko Perussuomalaisen ryhmän puolesta.

Demokratia on puhunut. Enemmistö halusi tätä ja toivat äänestäjien tahdon valtuustoon. Jos meno ei miellytä, kannattaa seuraavissa vaaleissa pohtia uudelleen, jopa persahtaa tarpeen vaatiessa. Saamani palautteen perusteella on myös osin aloitteen kannattajien äänestäjille tullut jonkinlaisena yllätyksenä tämän tyyppinen toiminta ja asioiden ajaminen. 

En edes uskalla ajatella mitä seuraavaksi esitetään. Todennäköinen kehityskulku on se, että nyt palveluita halutaan laajentaa muuallakin ja  tuodaan myös terveydenhuoltolaki uudelleen eduskuntaan. Ja todennäköisesti esitetään laittomasti maahan jääville oleskelulupia, jotta ei enää olisi ”paperittomia” tai uudemmalla termillä ”uuspaperittomia”. Tai mistä sitä tietää, onko pian jo esityksenä, että Helsinki maksaa sopeutumisrahaa, jotta laittomasti maassa oleva voi harrastaa ja käydä ostoksilla. Toimeentulotuki kun on liian pieni. En ihmettele enää mitään.

Sen tiedän, että nyt tarvitaan tulijoille oman uskonnonharjoittamispaikka ja kulttuurikeskus eli suurmoskeija tullee päätöksentekoon Ylen mukaan ehkä joulukuussa jo.

https://yle.fi/uutiset/3-9943652

 ”The road to hell is paved with good intentions”

]]>
20 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246876-helsinki-karnevaalit#comments Helsinki Laiton maahanmuutto Paperittomat Thu, 30 Nov 2017 20:46:26 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246876-helsinki-karnevaalit
Helsingin valtuusto hylkäsi vuokratulon Malmin lentoaseman hangaarista http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246869-helsingin-valtuusto-hylkasi-vuokratulon-malmin-lentoaseman-hangaarista <p><em>Kaupunki menettää satojatuhansia euroja seisottaessaan halleja tyhjillään</em></p><p>Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 29.11.2017 valtuutettu Kauko Koskisen ehdotuksen, jonka mukaan Helsinki-Malmin lentoasemalla sijaitsevat lentokonehallit olisi vuokrattu lentokoneiden säilytyskäyttöön. Lentokonekäyttöön ehdotettiin Malmin alkuperäistä, isoa hangaaria sekä entistä Rajavartioston helikopterihallia. Kummallekaan lentokonehallille ei ole muuta käyttöä.</p><p>Keskustelussa kävi ilmi, etteivät valtuutetut olleet tutustuneet aloitteeseen. Kyseessä oli muuten tyhjälksi jäävien hallien vuokrausehdotus lentokoneiden säilyttämiseen ainakin niin pitkäksi aikaa, kuin lentotoimintaa kentällä jatketaan. Esittelijä ei tuonut asiaan relevantisti vaikuttavia, tiedossa olleita asioita esille valtuutetuille.</p><p><strong>Miten asia on pantu alulle?</strong></p><p>Hangaarin käytöstä on tehty 20.02.2017 epämääräinen linjaus, jonka mukaan se tullaan muuttamaan tapahtumakäyttöön. Kokouksesta ei ole tehty pöytäkirjaa tai kirjattu virallisia päätöksiä. Kokouksen osallistujat ovat kyllä tiedossa, johtotason linjaukset ovat tehneet Anni Sinnemäki ja Pekka Sauri</p><p><strong>Paloturvallisuus?</strong></p><p>Jo 26.10.2016 pelastuslaitos totesi, ettei hangaaria nykyisellään voida käyttää tapahtumakäyttöön paloturvallisuussyistä: poistumistiet ovat liian kapeita ja sähköistyksen taso yleisökäytön kannalta turvaton. Pelastuslaitos on antanut tästä lausunnon, jonka mukaan asiat tutkitaan tarkemmin, kun käyttötarkoituksen muutos etenee kaava- ja rakennuslupavaiheeseen. Uusi arviointi rakennuksen kunnosta on tehty 3.11.2017, mutta siitä ei ole vielä toimitettu raporttia.</p><p><strong>Voimassa oleva kaava</strong></p><p>Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on liikennealue ja nykyisessä asemakaavassa halli on merkitty lentokoneiden säilytykseen. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää molempien muuttamisen. Sen jälkeen hangaarin muutostöille voitaisiin hakea rakennuslupaa, jossa nämä asiat käsitellään tarkemmin.</p><p>Jokaisesta vaiheesta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Jokainen hallinto-oikeuskäsittely kestää 1-2 vuotta.</p><p><strong>Hurjan kiireisiä suunnitelmia</strong></p><p>Lentoaseman päärakennuksista on <a href="http://kartta.hel.fi/Applications/hanke/showplan.aspx?sour=haku&amp;id=2016-010897&amp;map=yes">ensimmäisessä valmisteluvaiheessa asemakaavamuutos,</a> joka ei ole yleiskaavan mukainen. Asemakaavaehdotuksessa rakennukset esitetään suojeltavaksi ja käyttötarkoitus muutettavaksi. Valituksineen asemakaavan valmistuminen kestää vähintään 2-3 vuotta. Mm. <a href="https://www.dropbox.com/s/f3a7ejfbfd7ksoo/timo_falk_malmi2.pdf?dl=0">tätä lausuntoani</a> ei näy tuolla otetun huomioon.</p><p>Ehdotuksessa viitataan Helsingin tulevaan yleiskaavaan, jonka toteutuminen on valitusten takia epävarmaa. Voimassa olevan yleiskaavan aikana asemakaavamuutos ei ole mahdollinen.</p><p><strong>Todennäköisesti koko kenttäalue suojellaan</strong></p><p>Koko lentokenttäalue on esitetty suojeltavaksi 25.10.2015. Alueella on voimassa vaarantamiskielto. Se estää käytännössä kaikenlaisen muutostyön, kunnes suojeluesitys on käsitelty. Tällä hetkellä suojeluesityksestä kerätään lausuntoja ja sen jälkeen se etenee ELY-keskuksen valmisteltavaksi. ELY-keskuksen päätös vahvistetaan tai hylätään ympäristöministeriössä. Tämä päätös on valituskelpoinen, ja todennäköisesti vaarantamiskielto pysyy kunnes päätös saa lainvoiman.</p><p><strong>Miten sitten käy?</strong></p><p>Käytännössä valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että halli saattaa olla nollatuotolla vuosikausia.</p><p>Toivottavasti neuvottelut virkakoneiston kanssa etenevät hyvin, ja hallit saadaan vuokrattua niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunki menettää satojatuhansia euroja seisottaessaan halleja tyhjillään

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 29.11.2017 valtuutettu Kauko Koskisen ehdotuksen, jonka mukaan Helsinki-Malmin lentoasemalla sijaitsevat lentokonehallit olisi vuokrattu lentokoneiden säilytyskäyttöön. Lentokonekäyttöön ehdotettiin Malmin alkuperäistä, isoa hangaaria sekä entistä Rajavartioston helikopterihallia. Kummallekaan lentokonehallille ei ole muuta käyttöä.

Keskustelussa kävi ilmi, etteivät valtuutetut olleet tutustuneet aloitteeseen. Kyseessä oli muuten tyhjälksi jäävien hallien vuokrausehdotus lentokoneiden säilyttämiseen ainakin niin pitkäksi aikaa, kuin lentotoimintaa kentällä jatketaan. Esittelijä ei tuonut asiaan relevantisti vaikuttavia, tiedossa olleita asioita esille valtuutetuille.

Miten asia on pantu alulle?

Hangaarin käytöstä on tehty 20.02.2017 epämääräinen linjaus, jonka mukaan se tullaan muuttamaan tapahtumakäyttöön. Kokouksesta ei ole tehty pöytäkirjaa tai kirjattu virallisia päätöksiä. Kokouksen osallistujat ovat kyllä tiedossa, johtotason linjaukset ovat tehneet Anni Sinnemäki ja Pekka Sauri

Paloturvallisuus?

Jo 26.10.2016 pelastuslaitos totesi, ettei hangaaria nykyisellään voida käyttää tapahtumakäyttöön paloturvallisuussyistä: poistumistiet ovat liian kapeita ja sähköistyksen taso yleisökäytön kannalta turvaton. Pelastuslaitos on antanut tästä lausunnon, jonka mukaan asiat tutkitaan tarkemmin, kun käyttötarkoituksen muutos etenee kaava- ja rakennuslupavaiheeseen. Uusi arviointi rakennuksen kunnosta on tehty 3.11.2017, mutta siitä ei ole vielä toimitettu raporttia.

Voimassa oleva kaava

Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on liikennealue ja nykyisessä asemakaavassa halli on merkitty lentokoneiden säilytykseen. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää molempien muuttamisen. Sen jälkeen hangaarin muutostöille voitaisiin hakea rakennuslupaa, jossa nämä asiat käsitellään tarkemmin.

Jokaisesta vaiheesta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Jokainen hallinto-oikeuskäsittely kestää 1-2 vuotta.

Hurjan kiireisiä suunnitelmia

Lentoaseman päärakennuksista on ensimmäisessä valmisteluvaiheessa asemakaavamuutos, joka ei ole yleiskaavan mukainen. Asemakaavaehdotuksessa rakennukset esitetään suojeltavaksi ja käyttötarkoitus muutettavaksi. Valituksineen asemakaavan valmistuminen kestää vähintään 2-3 vuotta. Mm. tätä lausuntoani ei näy tuolla otetun huomioon.

Ehdotuksessa viitataan Helsingin tulevaan yleiskaavaan, jonka toteutuminen on valitusten takia epävarmaa. Voimassa olevan yleiskaavan aikana asemakaavamuutos ei ole mahdollinen.

Todennäköisesti koko kenttäalue suojellaan

Koko lentokenttäalue on esitetty suojeltavaksi 25.10.2015. Alueella on voimassa vaarantamiskielto. Se estää käytännössä kaikenlaisen muutostyön, kunnes suojeluesitys on käsitelty. Tällä hetkellä suojeluesityksestä kerätään lausuntoja ja sen jälkeen se etenee ELY-keskuksen valmisteltavaksi. ELY-keskuksen päätös vahvistetaan tai hylätään ympäristöministeriössä. Tämä päätös on valituskelpoinen, ja todennäköisesti vaarantamiskielto pysyy kunnes päätös saa lainvoiman.

Miten sitten käy?

Käytännössä valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että halli saattaa olla nollatuotolla vuosikausia.

Toivottavasti neuvottelut virkakoneiston kanssa etenevät hyvin, ja hallit saadaan vuokrattua niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

]]>
3 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246869-helsingin-valtuusto-hylkasi-vuokratulon-malmin-lentoaseman-hangaarista#comments Helsinki Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Kaupunginvaltuusto Thu, 30 Nov 2017 17:21:07 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246869-helsingin-valtuusto-hylkasi-vuokratulon-malmin-lentoaseman-hangaarista
Onneksi olkoon Helsinki. Aloititte uudestaan hallitsemattoman maahanmuuton. http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246808-onneksi-olkoon-helsinki-aloitetti-uudestaan-hallitsemattoman-maahanmuuton <p>Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Jussi Halla-Ahon vastaesityksen, että paperittomille ei anneta kaikkia etuja ja asia palautettaisiin. Tämä meinaa sitä että, esitys meni valtuustossa läpi äänin 45-39. Tuen piiriin kuuluivat;</p><p>&ndash; lääkkeitä<br />&ndash; majoitusta<br />&ndash; ruokaa<br />&ndash; sairauksien hoitoa ja seurantaa<br />&ndash; rokotuksia<br />&ndash; hammashoitoa<br />&ndash; oikeudellista neuvontaa<br />&ndash; mielenterveyspalveluita<br />&ndash; toimeentulotukea</p><p>. Eli tämä taas meinaa sitä, että;</p><p>&nbsp;</p><p>A) Tämä tieto leviää ympäri maapallon hetkessä ja saamme nauttia uudesta pakolaistulvasta. Ennen laittomasti täällä oleva eli KIELTEISEN päätöksen saanut, ei ole saanut asuntoa, toimeentulotukea jne. Nyt tällä päätöksellä helsingissä saa ja se on myös suunta muualle Suomeen varmasti. Edes Ruotsi ei ole näin tyhmä.</p><p>B )Rikostilastot nousevat radikaalisti ja kansallinen turvallisuus heikentyy valtavasti. Helsingissä raiskaus, ryöstö ja pahoinpitelyluvut nousevat radikaalisti. Yleistä levottumuutta tulee myös ympäri kaupunkia.</p><p>C) Suomalaisten asuntojonot kasvaa ja perus toimeentulo heikkenee. Kirkonapu alkaa menemään näille. Vaate yms.keräykset kohdistetaan näille ja Suomen vähäosaiset jäävät itkemään kurjuutta.</p><p>D) Kuka suomalainen eläkeläinen tai työssäkäyvä saa tälläsiä etuja mitä nämä tulisivat saamaan?? Ei kukaan. Sä maksat lääkkeistä tai hammashuollosta sekä asumisesta. Näin tekee myös peruspäivärahalla olevat. Nekään ei pääse yksityisille ilmaseksi eikä niiden kämppää makseta kokonaan.</p><p>E) Kaupungin ja sitä mukaa valtion menot kasvavat radikaalisti tällä saralla. Valtio tukee kaupunkeja näiden kuluissa, joten meidän verovaroilla nämä kaikki kustannetaan.</p><p>F) Oletteko kuulleet, että te saisitte mennä jonnekki maahan ja tulla sinne ilman mitään syytä ja sanoa, et vaadit rahaa, ruokaa ja asunnon heti. Tämän Helsinki antaa KAIKILLE. Ihan kaikille siis. Ja tämä tulee leviämään laajemmalle.</p><p>G) Me joudumme tinkimään omista tutuista asioista, koska näiden massatulo aiheuttaa niin paljon järjestelyjä ja turvattomuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tossa nyt alkuun sellanen pieni tietoisku. Muistakaa siis, että tämä koskisi ihan kaikkia maapallon ihmisiä, ihan sama onko sulla syytä tai ei, Helsinki sanoo et tervetuloa. Myöhemmin tämä laajenisi pahimmillaan ympäri suomea valtuustoesityksinä. Ei voi kuin ihmetellä tätä Suomen tuhoamista pala palalta. Tässä vielä alkuperäinen valtuustoaloite Veronika Honkasalolta&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_El/83B32E14-6202-C716-BF9B-5E51B250000B/Liite.pdf" title="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_El/83B32E14-6202-C716-BF9B-5E51B250000B/Liite.pdf">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/201...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Jussi Halla-Ahon vastaesityksen, että paperittomille ei anneta kaikkia etuja ja asia palautettaisiin. Tämä meinaa sitä että, esitys meni valtuustossa läpi äänin 45-39. Tuen piiriin kuuluivat;

– lääkkeitä
– majoitusta
– ruokaa
– sairauksien hoitoa ja seurantaa
– rokotuksia
– hammashoitoa
– oikeudellista neuvontaa
– mielenterveyspalveluita
– toimeentulotukea

. Eli tämä taas meinaa sitä, että;

 

A) Tämä tieto leviää ympäri maapallon hetkessä ja saamme nauttia uudesta pakolaistulvasta. Ennen laittomasti täällä oleva eli KIELTEISEN päätöksen saanut, ei ole saanut asuntoa, toimeentulotukea jne. Nyt tällä päätöksellä helsingissä saa ja se on myös suunta muualle Suomeen varmasti. Edes Ruotsi ei ole näin tyhmä.

B )Rikostilastot nousevat radikaalisti ja kansallinen turvallisuus heikentyy valtavasti. Helsingissä raiskaus, ryöstö ja pahoinpitelyluvut nousevat radikaalisti. Yleistä levottumuutta tulee myös ympäri kaupunkia.

C) Suomalaisten asuntojonot kasvaa ja perus toimeentulo heikkenee. Kirkonapu alkaa menemään näille. Vaate yms.keräykset kohdistetaan näille ja Suomen vähäosaiset jäävät itkemään kurjuutta.

D) Kuka suomalainen eläkeläinen tai työssäkäyvä saa tälläsiä etuja mitä nämä tulisivat saamaan?? Ei kukaan. Sä maksat lääkkeistä tai hammashuollosta sekä asumisesta. Näin tekee myös peruspäivärahalla olevat. Nekään ei pääse yksityisille ilmaseksi eikä niiden kämppää makseta kokonaan.

E) Kaupungin ja sitä mukaa valtion menot kasvavat radikaalisti tällä saralla. Valtio tukee kaupunkeja näiden kuluissa, joten meidän verovaroilla nämä kaikki kustannetaan.

F) Oletteko kuulleet, että te saisitte mennä jonnekki maahan ja tulla sinne ilman mitään syytä ja sanoa, et vaadit rahaa, ruokaa ja asunnon heti. Tämän Helsinki antaa KAIKILLE. Ihan kaikille siis. Ja tämä tulee leviämään laajemmalle.

G) Me joudumme tinkimään omista tutuista asioista, koska näiden massatulo aiheuttaa niin paljon järjestelyjä ja turvattomuutta.

 

Tossa nyt alkuun sellanen pieni tietoisku. Muistakaa siis, että tämä koskisi ihan kaikkia maapallon ihmisiä, ihan sama onko sulla syytä tai ei, Helsinki sanoo et tervetuloa. Myöhemmin tämä laajenisi pahimmillaan ympäri suomea valtuustoesityksinä. Ei voi kuin ihmetellä tätä Suomen tuhoamista pala palalta. Tässä vielä alkuperäinen valtuustoaloite Veronika Honkasalolta 

 

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_El/83B32E14-6202-C716-BF9B-5E51B250000B/Liite.pdf

]]>
94 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246808-onneksi-olkoon-helsinki-aloitetti-uudestaan-hallitsemattoman-maahanmuuton#comments Haittamaahanmuutto Helsingin valtuusto Helsinki Veronika Honkasalo Wed, 29 Nov 2017 21:11:08 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246808-onneksi-olkoon-helsinki-aloitetti-uudestaan-hallitsemattoman-maahanmuuton
Helsingin kuntaviikko 48/2017 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246629-helsingin-kuntaviikko-482017 <p>Kaupunginvaltuuston keskiviikon kokouksessa riittää seurattavaa pitkälle myöhäisiltaan, sillä käsittelyssä on talousarvion lopullisen hyväksymisen lisäksi kasa aloitteita mm. paperittomien oikeuksista ja maksuttomasta ehkäisystä. Varaa popcornit ja virittäydy kanavalle osoitteessa <a href="http://www.helsinkikanava.fi/"><u>www.helsinkikanava.fi</u></a> klo 18 alkaen. Valinnanvapautta koskeva lakiehdotus on puolestaan lausunnolla kaupunginhallituksessa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa linjataan ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteita.</p><p><strong>Maanantai 27.11.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-27_Khs_42_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-27_Eja_7_El"><u>Elinkeinojaosto</u></a></p><p><strong>Tiistai 28.11.</strong></p><p>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-suomenkielinen-jaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kasko_2017-11-28_Skju_4_El"><u>suomenkielinen jaosto</u></a></p><p>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-ruotsinkielinen-jaosto-asiakirja?ls=22&amp;doc=Kasko_2017-11-28_Rkj_4_El"><u>ruotsinkielinen jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?ls=11&amp;doc=Kymp_2017-11-28_Kylk_16_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2017-11-28_Kuvalk_8_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2017-11-28_Sotelk_21_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><strong>Keskiviikko 29.11.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2017&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2017-11-29_Kvsto_21_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p><strong>Torstai 30.11.</strong></p><p>Kaupunkiympäristölautakunnan <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-nuorisojaosto-asiakirja?ls=11&amp;doc=KUVA_2017-11-30_Nuja_3_El"><u>nuorisojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> käsittelee hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa lausuntoa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti peräti 59 kertaa. Lausunto on erittäin kielteinen &ndash; valinnanvapauteen liittyvät myönteiset puolet on unohdettu käytännössä kokonaan. Lausunto jäänee pöydälle, mutta toivon, että sen lopullisessa versiossa tuodaan esiin myös myönteiset seikat.</p><p>Käsittelyssä on myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2017/Keha_2017-11-27_Khs_42_El/042BC796-2305-CF2C-B5CB-5FA028F00000/Liite.pdf"><u>Herttoniemen sairaalan alueen</u></a> asemakaava. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentamisen käytöstä poistuvien sairaalan ja terveysaseman korttelissa ja niiden ympäristössä Siilitien varressa.</p><p><strong>Elinkeinojaostolle </strong>esitellään kaupungin korkeakouluyhteistyön merkittävimmät hankkeet:</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston </strong>esityslistalla on ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteet varhaiskasvatuksessa. Niistä onkin tullut jo muutamia huolestuneita kyselyjä. Periaatteet ovat esityksen mukaan seuraavat: Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista. Samassa kielikylpypäiväkodissa olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, suoritetaan valinta arvonnalla. Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, suoritetaan valinta arvonnalla. Jo kielikylpytoiminnassa olevien lasten huoltajat ovat esittäneet toiveen, että sisarussuhde asetettaisiin etusijalle myös silloin, kun perheen vanhempi lapsi on jo siirtynyt kouluun. Tämän katsotaan kuitenkin rajoittavan muiden perheiden lasten mahdollisuutta sijoittua kielikylpyyn.</p><p><strong>Svenska sektionen för fostrans- och undervisningsnämnden </strong>fattar beslut om loven och arbetstiderna i de svenska grundskolorna och gymnasierna nästa läsåret. Höstlovet ska vara bara 2 dagar, vilket betyder att skolorna börjar lite senare efter sommarlovet än på finska sidan, nämligen den 14.8.</p><p>Svenska sektionen beslutar också att årskurs 6 i allmänundervisning i Zacharias Topeliusskolan (Stenbäcksgatan 14) flyttas till Hoplaxskolan, Munksnäs-enheten 6&ndash;9 på Solnavägen 18 från och med 1.8.2018 och att Zacharias Topeliusskolan blir en enhet för årskurserna 1&ndash;5.  Dessutom flyttas verksamheten i årskurserna 7&ndash;9 i Eva-enheten vid Zacharias Topeliusskolan till Helsingfors Arbis lokaler vid Dagmarsgatan 3 från och med 1.8.2018.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunta </strong>jätti viimeksi pöydälle muutamia kaava-asioita, jotka ratkaistaan tämän viikon kokouksessa.</p><p>Uutelan virkistysalueelle tehdään hoito- ja kehittämissuunnitelma ja annetaan lausunto luonnonsuojelijoiden aloitteeseen Uutelan asemakaavan uudistamisesta. Tattarisillan asemakaavaehdotus mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Kartta löytyy <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El/EBCF570E-9236-CBBC-86BE-5F9BC6500000/Liite.pdf"><u>täältä</u></a>. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-21_Kylk_15_El/4D5573C8-C513-CDED-892A-5FA029600000/Liite.pdf"><u>Topeliuksenkatu 16:ssa</u></a> puretaan Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus ja rakennetaan tilalle asuntoja. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2017/Kymp_2017-11-28_Kylk_16_El/AA8D912A-3816-C4E9-9ACC-5FBAC7E00008/Liite.pdf"><u>Työnjohtajakadulla</u></a> Herttoniemen yritysalueen eteläosassa, jossa on poistuvaa teollisuutta ja rakentamattomia tontteja, suunnitellaan asuntoja sekä liike- ja muita toimitiloja Herttoniemen keskustan laajentamiseksi. Tavoitteena on rakentaa toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkia hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle.</p><p>Esityslistalla on myös seudullisen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP, Sustainable Urban Mobility Plan). Euroopan komissio on vahvasti edistänyt SUMPin käyttöönottoa EU:n jäsenvaltioissa mm. edellyttämällä ohjelmaa rahoituksen saamiseksi EU:lta liikennehankkeita varten.</p><p>Myös Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteiden hyväksyminen jäi viimeksi pöydälle. Periaatteet on jaettu alueellisesti ja toiminnallisten katuluokkien mukaan määräytyviin rajoitusperiaatteisiin. Hyvin tiivistetysti esitettynä kaikille asuinalueiden tonttikaduille kaavaillaan alueellista 30 km/h:n rajoitusta, moottoriväylille 60 km/h - 80 km/h, kantakaupunkiin 30-40 km/h.</p><p>Nopeutusrajoitusten lisäksi puhuttaa varmasti myös Helsingin uuden yleiskaavan mukaisen maankäytön jatkosuunnittelun aikataulutus. Toteuttamisohjelma ensimmäinen aikajakso kertoo, mitä merkittäviä aluekokonaisuuksia asemakaavoitetaan seuraavien n. 15 vuoden aikana. Lisäksi on arvioitu keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin suunnittelun tavoitetilat. Aikataulutus ilmenee tässä blogissa olevasta kuvasta.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan</strong> esityslistalla on pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Meikku Palloilu Oy:n kanssa.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>päättää mm. avustuksista järjestöille vuodelle 2018.</p><p><strong>Kaupunginvaltuusto </strong>hyväksyy talousarvion vuodelle 2018. Nuorten aloitteet alkuvuodelta merkitään tiedoksi. Ja sen jälkeen käsitellään&nbsp;iso pino&nbsp;valtuutettujen aloitteita, joista ainakin paperittomien palvelut ja nuorten maksuton ehkäisy jakoivat mielipiteitä jo kaupunginhallituksessa.</p><p>Kaupunginhallituksessa 8-7 tehdyn äänestyspäätöksen mukaan paperittomille taataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo. Välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät päätöksen mukaan ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Itse asetuin kaupunginhallituksessa sille kannalle, että mennään laissa säädetyn tason mukaisesti.</p><p>Kaupunginhallituksessa 9-6 tehdyn äänestyspäätöksen mukaan alle 25-vuotiaille tarjotaan maksutta kierukka tai ehkäisykapseli sekä ehkäisypillerit ja ehkäisyrenkaat vuodeksi maksutta. Itse jäin vähemmistöön, joka ihmetteli tasa-arvo- ja tautienestotavoitteiden unohtamista: mieluummin maksuttomia kondomeja kuin hormonaalista ehkäisyä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuuston keskiviikon kokouksessa riittää seurattavaa pitkälle myöhäisiltaan, sillä käsittelyssä on talousarvion lopullisen hyväksymisen lisäksi kasa aloitteita mm. paperittomien oikeuksista ja maksuttomasta ehkäisystä. Varaa popcornit ja virittäydy kanavalle osoitteessa www.helsinkikanava.fi klo 18 alkaen. Valinnanvapautta koskeva lakiehdotus on puolestaan lausunnolla kaupunginhallituksessa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa linjataan ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteita.

Maanantai 27.11.

Kaupunginhallitus

Elinkeinojaosto

Tiistai 28.11.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Keskiviikko 29.11.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 30.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

 

Kaupunginhallitus käsittelee hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa lausuntoa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti peräti 59 kertaa. Lausunto on erittäin kielteinen – valinnanvapauteen liittyvät myönteiset puolet on unohdettu käytännössä kokonaan. Lausunto jäänee pöydälle, mutta toivon, että sen lopullisessa versiossa tuodaan esiin myös myönteiset seikat.

Käsittelyssä on myös Herttoniemen sairaalan alueen asemakaava. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uusien asuntojen ja lähipalvelutilojen rakentamisen käytöstä poistuvien sairaalan ja terveysaseman korttelissa ja niiden ympäristössä Siilitien varressa.

Elinkeinojaostolle esitellään kaupungin korkeakouluyhteistyön merkittävimmät hankkeet:

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston esityslistalla on ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteet varhaiskasvatuksessa. Niistä onkin tullut jo muutamia huolestuneita kyselyjä. Periaatteet ovat esityksen mukaan seuraavat: Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista. Samassa kielikylpypäiväkodissa olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, suoritetaan valinta arvonnalla. Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, suoritetaan valinta arvonnalla. Jo kielikylpytoiminnassa olevien lasten huoltajat ovat esittäneet toiveen, että sisarussuhde asetettaisiin etusijalle myös silloin, kun perheen vanhempi lapsi on jo siirtynyt kouluun. Tämän katsotaan kuitenkin rajoittavan muiden perheiden lasten mahdollisuutta sijoittua kielikylpyyn.

Svenska sektionen för fostrans- och undervisningsnämnden fattar beslut om loven och arbetstiderna i de svenska grundskolorna och gymnasierna nästa läsåret. Höstlovet ska vara bara 2 dagar, vilket betyder att skolorna börjar lite senare efter sommarlovet än på finska sidan, nämligen den 14.8.

Svenska sektionen beslutar också att årskurs 6 i allmänundervisning i Zacharias Topeliusskolan (Stenbäcksgatan 14) flyttas till Hoplaxskolan, Munksnäs-enheten 6–9 på Solnavägen 18 från och med 1.8.2018 och att Zacharias Topeliusskolan blir en enhet för årskurserna 1–5.  Dessutom flyttas verksamheten i årskurserna 7–9 i Eva-enheten vid Zacharias Topeliusskolan till Helsingfors Arbis lokaler vid Dagmarsgatan 3 från och med 1.8.2018.

Kaupunkiympäristölautakunta jätti viimeksi pöydälle muutamia kaava-asioita, jotka ratkaistaan tämän viikon kokouksessa.

Uutelan virkistysalueelle tehdään hoito- ja kehittämissuunnitelma ja annetaan lausunto luonnonsuojelijoiden aloitteeseen Uutelan asemakaavan uudistamisesta. Tattarisillan asemakaavaehdotus mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentamisen Lahdenväylälle sekä Tattariharjun ja Kivikon teollisuusalueiden välisen kadun rakentamisen. Kartta löytyy täältä. Topeliuksenkatu 16:ssa puretaan Svenska social- och kommunalhögskolanin rakennus ja rakennetaan tilalle asuntoja. Työnjohtajakadulla Herttoniemen yritysalueen eteläosassa, jossa on poistuvaa teollisuutta ja rakentamattomia tontteja, suunnitellaan asuntoja sekä liike- ja muita toimitiloja Herttoniemen keskustan laajentamiseksi. Tavoitteena on rakentaa toiminnallisesti sekoittunutta kaupunkia hyvien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle.

Esityslistalla on myös seudullisen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP, Sustainable Urban Mobility Plan). Euroopan komissio on vahvasti edistänyt SUMPin käyttöönottoa EU:n jäsenvaltioissa mm. edellyttämällä ohjelmaa rahoituksen saamiseksi EU:lta liikennehankkeita varten.

Myös Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteiden hyväksyminen jäi viimeksi pöydälle. Periaatteet on jaettu alueellisesti ja toiminnallisten katuluokkien mukaan määräytyviin rajoitusperiaatteisiin. Hyvin tiivistetysti esitettynä kaikille asuinalueiden tonttikaduille kaavaillaan alueellista 30 km/h:n rajoitusta, moottoriväylille 60 km/h - 80 km/h, kantakaupunkiin 30-40 km/h.

Nopeutusrajoitusten lisäksi puhuttaa varmasti myös Helsingin uuden yleiskaavan mukaisen maankäytön jatkosuunnittelun aikataulutus. Toteuttamisohjelma ensimmäinen aikajakso kertoo, mitä merkittäviä aluekokonaisuuksia asemakaavoitetaan seuraavien n. 15 vuoden aikana. Lisäksi on arvioitu keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin suunnittelun tavoitetilat. Aikataulutus ilmenee tässä blogissa olevasta kuvasta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan esityslistalla on pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Meikku Palloilu Oy:n kanssa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää mm. avustuksista järjestöille vuodelle 2018.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2018. Nuorten aloitteet alkuvuodelta merkitään tiedoksi. Ja sen jälkeen käsitellään iso pino valtuutettujen aloitteita, joista ainakin paperittomien palvelut ja nuorten maksuton ehkäisy jakoivat mielipiteitä jo kaupunginhallituksessa.

Kaupunginhallituksessa 8-7 tehdyn äänestyspäätöksen mukaan paperittomille taataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo. Välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät päätöksen mukaan ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Itse asetuin kaupunginhallituksessa sille kannalle, että mennään laissa säädetyn tason mukaisesti.

Kaupunginhallituksessa 9-6 tehdyn äänestyspäätöksen mukaan alle 25-vuotiaille tarjotaan maksutta kierukka tai ehkäisykapseli sekä ehkäisypillerit ja ehkäisyrenkaat vuodeksi maksutta. Itse jäin vähemmistöön, joka ihmetteli tasa-arvo- ja tautienestotavoitteiden unohtamista: mieluummin maksuttomia kondomeja kuin hormonaalista ehkäisyä.

 

 

 

 

]]>
1 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246629-helsingin-kuntaviikko-482017#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kunnallispolitiikka Lautakunnnat Sat, 25 Nov 2017 17:12:14 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246629-helsingin-kuntaviikko-482017
Maavuokran viisinkertaistaminen on perusteltua http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246616-maavuokran-viisinkertaistaminen-on-perusteltua <p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711242200558820_pi.shtml">IL-analyysi: Vapaavuori nylkee rahat veronalennukseen vuokratonteilla asuvilta</a>&nbsp;(IL 25.11.2017) on erikoinen keltaisen lehdistön oksennus. Olen itsekin asiaa käsitellyt kirjoituksessani:&nbsp;<a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234525-helsinki-voisi-myyda-vuokratonttinsa-asukkaille">Helsinki voisi myydä vuokratonttinsa asukkaille</a>&nbsp;(AA 29.3.2017), joten se ei ole minulle täysin vieras.</p><p>Kritiikki neljän prosentin tuottotavoitetta kohtaan on aiheellinen, ja ns. reilu tuotto olisi 2,2%, mutta journalistin tapa kirjoittaa asiasta on mielestäni ala-arvoinen - siinä hämmennetään jälkeen jääneiden vuokrien nostaminen markkinavuokria vastaavaksi, sekä maan tuottotavoite.</p><p>Ensimmäinen on mielestäni perusteltua, sillä alle markkinavuokrien olevat vuokrat ovat subventiota vuokralaisille. Tämä tarkoittaa käytännössä vuokrien noin viisinkertaistamista.&nbsp;</p><p>Jälkimmäisestä voidaan keskustella - eli käytännössä siitä että onko vuokrien kymmenkertaistaminen perusteltua vai ei.</p><p>Mielestäni ei. Eräs ratkaisu ongelmaan on myös se, että kaupunki on valmis myymään vuokratonttinsa vuokralaisille - tämän jälkeen kaikkia asukkaita rankaistaisiin yhdenvertaisesti kiinteistöverolla, eikä journalistillekaan jäisi enää mahdollisuutta tämänlaiseen kaunapopulismiin:</p><p>&quot;Helsinki on käynnistämässä tulonsiirtoa pienituloisilta isotuloisille, Herttoniemen ja Roihuvuoren vuokraköyhälistöltä Töölön ja Kaivopuiston rikkaille.&quot;</p><p>En tiedä asuuko Iltalehden toimittaja mahdollisesti kaupungin vuokratontilla, mutta jos asuu, kannustaisin palauttamaan mieleen&nbsp;<a href="http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/">hyvän journalistisen tavan neljännen</a> ohjeen:</p><p>&quot;4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mielellään näkisi maailmassa journalistisen ryhtiliikkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> IL-analyysi: Vapaavuori nylkee rahat veronalennukseen vuokratonteilla asuvilta (IL 25.11.2017) on erikoinen keltaisen lehdistön oksennus. Olen itsekin asiaa käsitellyt kirjoituksessani: Helsinki voisi myydä vuokratonttinsa asukkaille (AA 29.3.2017), joten se ei ole minulle täysin vieras.

Kritiikki neljän prosentin tuottotavoitetta kohtaan on aiheellinen, ja ns. reilu tuotto olisi 2,2%, mutta journalistin tapa kirjoittaa asiasta on mielestäni ala-arvoinen - siinä hämmennetään jälkeen jääneiden vuokrien nostaminen markkinavuokria vastaavaksi, sekä maan tuottotavoite.

Ensimmäinen on mielestäni perusteltua, sillä alle markkinavuokrien olevat vuokrat ovat subventiota vuokralaisille. Tämä tarkoittaa käytännössä vuokrien noin viisinkertaistamista. 

Jälkimmäisestä voidaan keskustella - eli käytännössä siitä että onko vuokrien kymmenkertaistaminen perusteltua vai ei.

Mielestäni ei. Eräs ratkaisu ongelmaan on myös se, että kaupunki on valmis myymään vuokratonttinsa vuokralaisille - tämän jälkeen kaikkia asukkaita rankaistaisiin yhdenvertaisesti kiinteistöverolla, eikä journalistillekaan jäisi enää mahdollisuutta tämänlaiseen kaunapopulismiin:

"Helsinki on käynnistämässä tulonsiirtoa pienituloisilta isotuloisille, Herttoniemen ja Roihuvuoren vuokraköyhälistöltä Töölön ja Kaivopuiston rikkaille."

En tiedä asuuko Iltalehden toimittaja mahdollisesti kaupungin vuokratontilla, mutta jos asuu, kannustaisin palauttamaan mieleen hyvän journalistisen tavan neljännen ohjeen:

"4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan."

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka mielellään näkisi maailmassa journalistisen ryhtiliikkeen.

]]>
15 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246616-maavuokran-viisinkertaistaminen-on-perusteltua#comments Helsinki Kauna Tontinvuokrat Sat, 25 Nov 2017 12:47:19 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246616-maavuokran-viisinkertaistaminen-on-perusteltua
Kahden kodin lapsia ei kalkkis käsitä http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246516-kahden-kodin-lapsia-ei-kalkkis-kasita <p>On vaarallista, että päätökset junnaavat jatkuvasti&nbsp;kalkkiviivoilla kahden kodin&nbsp;perhepolitiikassa. Monen viranhaltijan ja poliitikon käsitykset perheistä rajoittuvat edelleen ydinperheisiin ja yksinhuoltajiin. Kuitenkin useat sadat tuhannet lapset asuvat vuoroin kahdessa eri osoitteessa. Näiden eroperheiden, uusioperheiden ja yhden aikuisen yhteishuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on varovaistenkin arvioiden mukaan noin 26 prosenttia. Tarkkaa määrää kahden kodin lapsista ei tiedetä, sillä väestörekisteriin merkitään jokaiselle lapselle vain yksi osoite.</p><p>Kalkkikset eivät ymmärrä, että nykyajan ydinperhekään ei välttämättä asu saman katon alla. Trendikkäästi&nbsp;<em>perhe</em>&nbsp;kuvaa läheisiä siteitä, jotka lapsi on muodostanut elämänsä tärkeimpiin ihmisiin. Näitä siteitä molemman vanhemman luona asuminen lisää ja vahvistaa, kuten tutkimukset vuoroasumisesta kertovat.</p><p>Systeemin vanhanaikaisuus vaikeuttaa kahden kodin perheiden elämää merkittävästi. Vaikka lapsenhuoltolakia on esitetty uudistettavaksi, virallisesti lapsi voisi silti asua vain toisen vanhemman luona, kuten ennenkin.&nbsp;Sopivaan kouluun ei välttämättä pääse, sillä koulupaikka määräytyy vain rekisteriin merkityn osoitteen perusteella. Lapsilisät maksetaan ainoastaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Iso ongelma ovat myös koulukuljetukset, jotka järjestetään vain tämän toisen vanhemman luota.</p><p>Kalkkisasenteet ovat pesiytyneet meistä moneen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitettiin tällä viikolla, että koulukyytiä ei jatkossakaan järjestettäisi kuin vain toiseen kahdessa osoitteessa asuvien lasten kodeista. Perusteluina mainittiin mm. lisääntyvät kustannukset, sekä se, että laki ei tähän velvoita. Helsingin kaupungilla ei myöskään ole tiedossa, että muissakaan kaupungeissa järjestettäisi kyytejä muualta kuin yhdestä osoitteesta. En hyväksynyt esitystä. Kilpailuttamalla koulukyytejä ja uudelleenorganisoimalla reittejä säännönmukaisten asuinpaikkojen välillä eivät kustannukset voi nousta korkeammiksi kuin lasten turvallisen koulumatkan tärkeys.</p><p>Helsingissä kyyti tarjotaan vain lääkärin lausunnon perusteella erityistarpeisille lapsille, jotka eivät kykene matkustamaan koulumatkaa itsenäisesti.&nbsp;Helsingissä asuu enemmän kahden kodin lapsia kuin muualla Suomessa. Koulukyytiä eri syistä tarvitsevia lapsia on Suomessa silti paljon, joten pääkaupungin suuntaa näyttävät päätökset ovat merkityksellisiä useille kymmenille tuhansille lapsille.</p><p>Kalkkis olin silti minäkin.&nbsp;Eron jälkeen spontaani reaktio oli taistella&nbsp;vastaan, kun lapseni isä ehdotti, että lapsemme viettäisi joka toisen jouluaaton hänen luonaan:&nbsp;&rdquo;Kai lapsi nyt sentään jouluna on kotona!&rdquo;. Näin tietenkin ajattelee myös se toinen vanhempi. Nykyään lapsellamme on kaksi&nbsp;aattoa joka joulu. Lapsikin haluaa olla joulun kotona &ndash;&nbsp;molempien vanhempiensa kotona.</p><p>Lasten hyvinvointi kaipaa realismiin pohjautuvia joustoja ja käytännön uudistuksia. Jouluaatto on vain yksi päivä vuodesta, mutta kahden kodin perheissä lasten oloihin vaikuttavia järjestelyjä tehdään joka ikinen päivä. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy on tämän päivän suurimpia haasteita. Lain ja päätösten on kohdeltava jokaista lasta, äitiä ja isää yhdenvertaisesti asumisratkaisuista riippumatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On vaarallista, että päätökset junnaavat jatkuvasti kalkkiviivoilla kahden kodin perhepolitiikassa. Monen viranhaltijan ja poliitikon käsitykset perheistä rajoittuvat edelleen ydinperheisiin ja yksinhuoltajiin. Kuitenkin useat sadat tuhannet lapset asuvat vuoroin kahdessa eri osoitteessa. Näiden eroperheiden, uusioperheiden ja yhden aikuisen yhteishuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on varovaistenkin arvioiden mukaan noin 26 prosenttia. Tarkkaa määrää kahden kodin lapsista ei tiedetä, sillä väestörekisteriin merkitään jokaiselle lapselle vain yksi osoite.

Kalkkikset eivät ymmärrä, että nykyajan ydinperhekään ei välttämättä asu saman katon alla. Trendikkäästi perhe kuvaa läheisiä siteitä, jotka lapsi on muodostanut elämänsä tärkeimpiin ihmisiin. Näitä siteitä molemman vanhemman luona asuminen lisää ja vahvistaa, kuten tutkimukset vuoroasumisesta kertovat.

Systeemin vanhanaikaisuus vaikeuttaa kahden kodin perheiden elämää merkittävästi. Vaikka lapsenhuoltolakia on esitetty uudistettavaksi, virallisesti lapsi voisi silti asua vain toisen vanhemman luona, kuten ennenkin. Sopivaan kouluun ei välttämättä pääse, sillä koulupaikka määräytyy vain rekisteriin merkityn osoitteen perusteella. Lapsilisät maksetaan ainoastaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Iso ongelma ovat myös koulukuljetukset, jotka järjestetään vain tämän toisen vanhemman luota.

Kalkkisasenteet ovat pesiytyneet meistä moneen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitettiin tällä viikolla, että koulukyytiä ei jatkossakaan järjestettäisi kuin vain toiseen kahdessa osoitteessa asuvien lasten kodeista. Perusteluina mainittiin mm. lisääntyvät kustannukset, sekä se, että laki ei tähän velvoita. Helsingin kaupungilla ei myöskään ole tiedossa, että muissakaan kaupungeissa järjestettäisi kyytejä muualta kuin yhdestä osoitteesta. En hyväksynyt esitystä. Kilpailuttamalla koulukyytejä ja uudelleenorganisoimalla reittejä säännönmukaisten asuinpaikkojen välillä eivät kustannukset voi nousta korkeammiksi kuin lasten turvallisen koulumatkan tärkeys.

Helsingissä kyyti tarjotaan vain lääkärin lausunnon perusteella erityistarpeisille lapsille, jotka eivät kykene matkustamaan koulumatkaa itsenäisesti. Helsingissä asuu enemmän kahden kodin lapsia kuin muualla Suomessa. Koulukyytiä eri syistä tarvitsevia lapsia on Suomessa silti paljon, joten pääkaupungin suuntaa näyttävät päätökset ovat merkityksellisiä useille kymmenille tuhansille lapsille.

Kalkkis olin silti minäkin. Eron jälkeen spontaani reaktio oli taistella vastaan, kun lapseni isä ehdotti, että lapsemme viettäisi joka toisen jouluaaton hänen luonaan: ”Kai lapsi nyt sentään jouluna on kotona!”. Näin tietenkin ajattelee myös se toinen vanhempi. Nykyään lapsellamme on kaksi aattoa joka joulu. Lapsikin haluaa olla joulun kotona – molempien vanhempiensa kotona.

Lasten hyvinvointi kaipaa realismiin pohjautuvia joustoja ja käytännön uudistuksia. Jouluaatto on vain yksi päivä vuodesta, mutta kahden kodin perheissä lasten oloihin vaikuttavia järjestelyjä tehdään joka ikinen päivä. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy on tämän päivän suurimpia haasteita. Lain ja päätösten on kohdeltava jokaista lasta, äitiä ja isää yhdenvertaisesti asumisratkaisuista riippumatta.

]]>
11 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246516-kahden-kodin-lapsia-ei-kalkkis-kasita#comments Kotimaa Eroperhe Helsinki Koulukyydit Lapset Vuoroasuminen Thu, 23 Nov 2017 11:22:23 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246516-kahden-kodin-lapsia-ei-kalkkis-kasita
Kuntalaisaloite laittomasti maassa olevista! http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246495-kuntalaisaloite-laittomasti-maassa-olevista <p>Helsingin Kaupunki toimii holtittomasti veronmaksajien rahojen käytössä. Ei ole Kaupungin talouden kannalta kestävää, että puhutaan epävirallisesti &rdquo;paperittomista&rdquo;, jota termiä ei laillisesti ole, vaan käytetään oikeaa termiä laittomasti maassa olevat.</p> <p>Helsingin Kaupunki on velvoitettava tiukentamaan laittomasti maassa olevien palveluita vain välttämättömiin lain tarjoamiin minimi palveluihin, mm. hätämajoitus 1-2 päivää, kaikki laajennukset on peruttava.</p> <p>Helsingin on sitouduttava noudattamaan valtioneuvoston 16.12.2016 tekemää toimenpidesuunnitelmaa, jossa laittomasti maassa olevien havainnoista tulee ilmoittaa poliisille ja mm. kuntien (sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja koulutus- sekä asuntotoimet) velvoitetaan tekemään heti ilmoitukset maahanmuuttovirastolle ja laittomasti maassa olevat ohjataan heti palautusjärjestelmän piiriin. Kaupungin eri toimialojen on poistettava sivuiltaan arabian ja somalian kieliset tiedotteet palveluistaan, tiedotuksessa käytettävä vain Suomen tai Ruotsin kieltä.</p> <p>Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kaupunki ottaa käyttöön ylläolevat toimenpiteet välittömästi, emmekä halua, että Helsingistä tehdään koko maailman sosiaalitoimistoa. Vaadimme lisäksi Helsingin kaupunginvaltuustoa määräämään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen, mikäli hanke etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.</p> <p>Helsingin kaupungin asukkaiden on saatava&nbsp;<br />äänestää hankkeesta suoraan sen suuren merkityksen vuoksi&nbsp;<br />kaupunkilaisille. Perustamme tämän vaatimuksen kuntalain (410/2015)&nbsp;<br />24 &sect;:ään ja 25 &sect;:ään, joiden mukaan valtuusto voi päättää,&nbsp;<br />että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava&nbsp;<br />kansanäänestys. Valtuustolle osoitettavan kansanäänestysaloitteen&nbsp;<br />taas voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta&nbsp;<br />täyttäneistä kunnan asukkaista, jolloin valtuuston on viipymättä&nbsp;<br />päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu&nbsp;<br />kansanäänestys.</p> <p>Juhani Strandén (PS)&nbsp;<br />Helsingin kaupunginvaltuuston 3.varavaltuutettu</p> <p>Linkki aloitteeseen:&nbsp;<a href="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4737" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4737</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Kaupunki toimii holtittomasti veronmaksajien rahojen käytössä. Ei ole Kaupungin talouden kannalta kestävää, että puhutaan epävirallisesti ”paperittomista”, jota termiä ei laillisesti ole, vaan käytetään oikeaa termiä laittomasti maassa olevat.

Helsingin Kaupunki on velvoitettava tiukentamaan laittomasti maassa olevien palveluita vain välttämättömiin lain tarjoamiin minimi palveluihin, mm. hätämajoitus 1-2 päivää, kaikki laajennukset on peruttava.

Helsingin on sitouduttava noudattamaan valtioneuvoston 16.12.2016 tekemää toimenpidesuunnitelmaa, jossa laittomasti maassa olevien havainnoista tulee ilmoittaa poliisille ja mm. kuntien (sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja koulutus- sekä asuntotoimet) velvoitetaan tekemään heti ilmoitukset maahanmuuttovirastolle ja laittomasti maassa olevat ohjataan heti palautusjärjestelmän piiriin. Kaupungin eri toimialojen on poistettava sivuiltaan arabian ja somalian kieliset tiedotteet palveluistaan, tiedotuksessa käytettävä vain Suomen tai Ruotsin kieltä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kaupunki ottaa käyttöön ylläolevat toimenpiteet välittömästi, emmekä halua, että Helsingistä tehdään koko maailman sosiaalitoimistoa. Vaadimme lisäksi Helsingin kaupunginvaltuustoa määräämään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen, mikäli hanke etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Helsingin kaupungin asukkaiden on saatava 
äänestää hankkeesta suoraan sen suuren merkityksen vuoksi 
kaupunkilaisille. Perustamme tämän vaatimuksen kuntalain (410/2015) 
24 §:ään ja 25 §:ään, joiden mukaan valtuusto voi päättää, 
että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava 
kansanäänestys. Valtuustolle osoitettavan kansanäänestysaloitteen 
taas voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta 
täyttäneistä kunnan asukkaista, jolloin valtuuston on viipymättä 
päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu 
kansanäänestys.

Juhani Strandén (PS) 
Helsingin kaupunginvaltuuston 3.varavaltuutettu

Linkki aloitteeseen: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4737

]]>
2 http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246495-kuntalaisaloite-laittomasti-maassa-olevista#comments Helsinki Kielteinen turvapaikkapäätös Laittomasti maassa olevat Laki Talous Thu, 23 Nov 2017 06:26:10 +0000 Juhani Strandén http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246495-kuntalaisaloite-laittomasti-maassa-olevista
Järki käteen Helsinki http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246492-helsinki-ja-paperittomat-aloite-tasmennyksia <p>On syytä täsmentää mistä on kysymys kun Helsingin kaupunginhallitus 20.11 kokouksessaan käsitteli aloitetta paperittomien palveluista. Asian noustua julkisuuteen, on esitetty, että kyse ei ole päätöksestä. Kyse ei ole tosiaan toimeenpantavasta päätöksestä vaan tämä on kaupunginhallituksen esitys valtuustolle, jota valtuusto käsittelee kokouksessaan 29.11. Asiaa voidaan verrata eduskuntaan. Hallitus tuo esityksen ja perin usein hallituspuolueilla on enemmistö, kuten on tässä tapauksessa aloitteeseen lisätyn tekstin kannattajilla. Toivon totisesti, että tässä asiassa järki voittaisi muissakin puolueissa kuin Perussuomalaisissa ja Kokoomuksessa.</p><p>Suosittelen lämpimästi lukemaan oheisen päätösehdotuksen, josta aukeaa mitä valtuustolle esitetään.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_Pt/index.html" title="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostied...</a></p><p>Julkisuudessa on myös etenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton suulla tuotu esiin esityksessä sanaa välttämätön hoito ja huolenpito. Nythän jo meillä perustuslaki ja terveydenhuoltolain 50 pykälä takaavat sen, että äkillisesti sairastuneet hoidetaan ja hätämajoituksesta sekä elämän perustarpeista kuten ruoasta huolehditaan. Tämä on myös linjaus, jonka Stm on suosituksessaan tuonut esiin. Tämä on myös linjaus, jota ei kukaan vastusta. Lisäksi argumenttina käytetään vaarallisia infektiotauteja, joita pitää ehkäistä. Sekään ei ole kestävä argumentti sillä tästäkin huolehtii jo tartuntatautilaki, joka velvoittaa estämään yleisvaarallisten tautien leviämisen väestöön.</p><p><a href="http://stm.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40">http://stm.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40</a></p><p>Nyt faktisesti ollaan laajentamassa palveluja myös pitkäaikaissairauksien hoitoon, majoitukseen, sosiaaliturvaan tavalla, joka ei ole asianmukainen eikä itse asiassa Helsingin kaupungin tehtäviin kuuluva saati helsinkiläisen veronmaksajan etu. Esityksen taustalla on vuonna 2015 eduskunnassa kaatunut terveydenhuoltolain esitys paperittomien hoidon laajentamisesta, jota vastustettiin laajasti lääkärikunnassa. Kuten jotkut muistavat, lain kaatoi demareiden Kari Rajamäki pyytämällä asian pöydälle eikä vanha eduskunta ehtinyt lakia enää käsitellä. Kyseisessä laissahan riskinä koettiin muun muassa nk. terveysturismi, joka voisi houkutella suuriakin määriä mm. tuberkuloosi ja hiv-potilaita Suomeen lähialueilta. Lisäksi tarttuvia tauteja sairastavat voisivat pahimmassa tapauksessa tartuttaa myös suomalaisia tullessaan hoidattamaan tautiaan Helsinkiin. Nyt tämän lisäksi Helsingin esitys olisi omiaan romuttamaan turvapaikkajärjestelmää, jonka päätöksellä ei itse asiassa olisi merkitystä kun huolenpidosta vastaisi joka tapauksessa Helsingin kaupunki.</p><p>Kun puhutaan välttämättömistä hoidoista, minkä sairauksien hoito ei ole välttämätöntä? Diabetes? Verenpainetauti? Syöpä? Hiv? Tuberkuloosi? Vatsan tulehdukset? Mykoplasma? Keuhkoputkentulehdus? Kivuliaat suonikohjut, liikavarpaat? Lista on loputon.</p><p>On tärkeää huomata se seikka, että tässä ei ole kyse vain kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista vaan käytännössä kaikista ihmisistä, jotka syystä tai toisesta tulevat Suomeen. Kun otetaan huomioon eu-maiden matalamman tulotason maat sekä lähialueemme, voivat vaikutukset olla merkittävät ja esitykseen lisätyllä internetmainostamisella jopa katastrofaaliset. Jos enää ei tarvitse kuin päättää olevansa &rdquo;paperiton&rdquo; ja palvelut pelaa, mikä järki tässä touhussa on? Miettikää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän hiv-potilaita tai Ruotsissa olevia paperittomia, joita arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia.&nbsp;</p><p>Puolueet, jotka ajavat tätä palveluiden laajentamista, vetoavat perustuslain 19 pykälän kohtaan &rdquo;jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon&rdquo;. Tämä lain vaatimus täytetään jo nyt kirkkaasti kun meillä kuitenkin on järjestelmä, jossa turvataan hätämajoitus sekä kiireellinen terveyden- ja sosiaalihuolto. On hyvä huomata, että perustuslain lähtökohta lienee se, että se koskettaa Suomessa asuvia, täällä laillisesti olevia. Laki myös lähtee siitä, että valta kuuluu kansalle ja tällä tavoin lakia voitanee tulkita lain myös koskettavan nimenomaan Suomen kansalaisia. Muutoinhan pian voidaan ajatella, että laittomasti maassa oleskelevilla tai paperittomilla kuten aloitteessa todetaan, pitää olla myös oikeus äänestää vaaleissa. Ei kait perustuslakia voi tulkita siten, että voi noukkia rusinoita pullasta ottamalla jonkin irrallisen kohdan ja käyttää sitä poliittisiin tarkoituksiin? Mitä perustuslakiin tulee, on siellä myös todettu yhdenvertaisuus. Miten voi olla mahdollista, että suomalaisella on lääkekustannusten katto, terveydenhuollon asiakasmaksujen katto jne riippumatta ihmisen tuloista? Eikö siis samalla tulisi esittää, että kaikki helsinkiläiset voivat tästä käyttää palveluja ilman maksuja? Saada lääkkeet ilman maksuja? Vai voidaanko vain todeta, että ei käy?</p><p>Toinen lainsäädännöllinen seikka on sitten kuntalaki. Sen 1&sect; 2mom. toteaa, että &rdquo;Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.&rdquo; Kuntalaki siis toteaa, että kunnan on järjestettävä asukkailleen palveluita. Onko esitys siis edes kuntalain mukainen ja kuuluuko laittomasti maassa olevien tai muutoin tänne saapuvien palvelut ylipäänsä kunnan tehtäviin?</p><p>Erityisen huolissani olen siitä, että esityksen kustannusvaikutuksia ei ole missään arvioitu eikä asiaan ole budjetoitu varoja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingin sosiaali- ja terveysviraston budjetista tämä otettaisiin sisältä. Budjetti oli jo ennen talousarvion hyväksyntää reilun 13 miljoonaa euroa pakkasella, johon saatiin korjausta budjettineuvotteluissa 21 miljoonaa euroa. Kun tuo säästötavoite poistetaan, jää jäljelle reilut 7 miljoonaa euroa, jotka tulee neuvottelutuloksen perusteella käyttää mm. ikäihmisten palveluihin, omaishoitoon ja vammaisten palveluihin. Käytännössä kaikki tämä toiminta tulee säästää jostain muualta pois. Se, että emme tälläkään hetkellä tiedä mitä nämä palvelut maksaa, on jo huolestuttavaa. Mutta tämä päätös tekisi tilanteesta täysin arvaamattoman enkä voi kuvitella kaupunginvaltuutettua, joka tekee päätöksen täysin ilman budjettia ja arviota kustannuksista. Se ei olisi kovinkaan vastuullista toimintaa. Lainatakseni vuoden 2015 Iltalehden artikkelia: &rdquo;Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550&nbsp;000-650&nbsp;000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.&rdquo; Helsingin valtuusto päättää siis erittäin merkittävästä asiasta myös mahdollisilta kustannuksiltaan. <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml</a></p><p>Olisipa myös hyvä tietää, kuka näitä palveluja saa. Miten varmistetaan maassaolon status? Jos siis kuopiolainen Irma menee terveysasemalle Helsingissä näyttämättä papereitaan ja sanoo nietu papir, saako hän palvelut ja lääkitykset ilmaiseksi? Vai millä tavoin tämä paperittomuus todetaan? Eihän kenenkään enää kannata sanoa kuka on ja mistä tulee. Tulee vain Helsinkiin, asuu sitten Kuopiossa tahi Kongossa.</p><p>Tilanteessa oudoksuttaa eritoten myös se, että Helsingin kaupunki ryhtyy ikään kuin tuottamaan omia turvapaikkoja Suomen valtiota vastaan. Vieläpä siten, että kaupunki pyrkii tarjoamaan oikeudellista neuvontaa etsimään väyliä pois paperittomuudesta.&nbsp; Oleellista on se, että laittomasti maassa oleskeleva poistuu maasta kuten laki vaatii. Ei kaupunki voi ryhtyä tukemaan laittomuuden tilaa ja kannustaa jatkamaan sitä. Tilanne on käsittämätön kertakaikkiaan.</p><p>Järki käteen nyt, muutoin olemme todellinen Hölmölä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On syytä täsmentää mistä on kysymys kun Helsingin kaupunginhallitus 20.11 kokouksessaan käsitteli aloitetta paperittomien palveluista. Asian noustua julkisuuteen, on esitetty, että kyse ei ole päätöksestä. Kyse ei ole tosiaan toimeenpantavasta päätöksestä vaan tämä on kaupunginhallituksen esitys valtuustolle, jota valtuusto käsittelee kokouksessaan 29.11. Asiaa voidaan verrata eduskuntaan. Hallitus tuo esityksen ja perin usein hallituspuolueilla on enemmistö, kuten on tässä tapauksessa aloitteeseen lisätyn tekstin kannattajilla. Toivon totisesti, että tässä asiassa järki voittaisi muissakin puolueissa kuin Perussuomalaisissa ja Kokoomuksessa.

Suosittelen lämpimästi lukemaan oheisen päätösehdotuksen, josta aukeaa mitä valtuustolle esitetään.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2017/Keha_2017-11-20_Khs_41_Pt/index.html

Julkisuudessa on myös etenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton suulla tuotu esiin esityksessä sanaa välttämätön hoito ja huolenpito. Nythän jo meillä perustuslaki ja terveydenhuoltolain 50 pykälä takaavat sen, että äkillisesti sairastuneet hoidetaan ja hätämajoituksesta sekä elämän perustarpeista kuten ruoasta huolehditaan. Tämä on myös linjaus, jonka Stm on suosituksessaan tuonut esiin. Tämä on myös linjaus, jota ei kukaan vastusta. Lisäksi argumenttina käytetään vaarallisia infektiotauteja, joita pitää ehkäistä. Sekään ei ole kestävä argumentti sillä tästäkin huolehtii jo tartuntatautilaki, joka velvoittaa estämään yleisvaarallisten tautien leviämisen väestöön.

http://stm.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40

Nyt faktisesti ollaan laajentamassa palveluja myös pitkäaikaissairauksien hoitoon, majoitukseen, sosiaaliturvaan tavalla, joka ei ole asianmukainen eikä itse asiassa Helsingin kaupungin tehtäviin kuuluva saati helsinkiläisen veronmaksajan etu. Esityksen taustalla on vuonna 2015 eduskunnassa kaatunut terveydenhuoltolain esitys paperittomien hoidon laajentamisesta, jota vastustettiin laajasti lääkärikunnassa. Kuten jotkut muistavat, lain kaatoi demareiden Kari Rajamäki pyytämällä asian pöydälle eikä vanha eduskunta ehtinyt lakia enää käsitellä. Kyseisessä laissahan riskinä koettiin muun muassa nk. terveysturismi, joka voisi houkutella suuriakin määriä mm. tuberkuloosi ja hiv-potilaita Suomeen lähialueilta. Lisäksi tarttuvia tauteja sairastavat voisivat pahimmassa tapauksessa tartuttaa myös suomalaisia tullessaan hoidattamaan tautiaan Helsinkiin. Nyt tämän lisäksi Helsingin esitys olisi omiaan romuttamaan turvapaikkajärjestelmää, jonka päätöksellä ei itse asiassa olisi merkitystä kun huolenpidosta vastaisi joka tapauksessa Helsingin kaupunki.

Kun puhutaan välttämättömistä hoidoista, minkä sairauksien hoito ei ole välttämätöntä? Diabetes? Verenpainetauti? Syöpä? Hiv? Tuberkuloosi? Vatsan tulehdukset? Mykoplasma? Keuhkoputkentulehdus? Kivuliaat suonikohjut, liikavarpaat? Lista on loputon.

On tärkeää huomata se seikka, että tässä ei ole kyse vain kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista vaan käytännössä kaikista ihmisistä, jotka syystä tai toisesta tulevat Suomeen. Kun otetaan huomioon eu-maiden matalamman tulotason maat sekä lähialueemme, voivat vaikutukset olla merkittävät ja esitykseen lisätyllä internetmainostamisella jopa katastrofaaliset. Jos enää ei tarvitse kuin päättää olevansa ”paperiton” ja palvelut pelaa, mikä järki tässä touhussa on? Miettikää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän hiv-potilaita tai Ruotsissa olevia paperittomia, joita arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia. 

Puolueet, jotka ajavat tätä palveluiden laajentamista, vetoavat perustuslain 19 pykälän kohtaan ”jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Tämä lain vaatimus täytetään jo nyt kirkkaasti kun meillä kuitenkin on järjestelmä, jossa turvataan hätämajoitus sekä kiireellinen terveyden- ja sosiaalihuolto. On hyvä huomata, että perustuslain lähtökohta lienee se, että se koskettaa Suomessa asuvia, täällä laillisesti olevia. Laki myös lähtee siitä, että valta kuuluu kansalle ja tällä tavoin lakia voitanee tulkita lain myös koskettavan nimenomaan Suomen kansalaisia. Muutoinhan pian voidaan ajatella, että laittomasti maassa oleskelevilla tai paperittomilla kuten aloitteessa todetaan, pitää olla myös oikeus äänestää vaaleissa. Ei kait perustuslakia voi tulkita siten, että voi noukkia rusinoita pullasta ottamalla jonkin irrallisen kohdan ja käyttää sitä poliittisiin tarkoituksiin? Mitä perustuslakiin tulee, on siellä myös todettu yhdenvertaisuus. Miten voi olla mahdollista, että suomalaisella on lääkekustannusten katto, terveydenhuollon asiakasmaksujen katto jne riippumatta ihmisen tuloista? Eikö siis samalla tulisi esittää, että kaikki helsinkiläiset voivat tästä käyttää palveluja ilman maksuja? Saada lääkkeet ilman maksuja? Vai voidaanko vain todeta, että ei käy?

Toinen lainsäädännöllinen seikka on sitten kuntalaki. Sen 1§ 2mom. toteaa, että ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Kuntalaki siis toteaa, että kunnan on järjestettävä asukkailleen palveluita. Onko esitys siis edes kuntalain mukainen ja kuuluuko laittomasti maassa olevien tai muutoin tänne saapuvien palvelut ylipäänsä kunnan tehtäviin?

Erityisen huolissani olen siitä, että esityksen kustannusvaikutuksia ei ole missään arvioitu eikä asiaan ole budjetoitu varoja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingin sosiaali- ja terveysviraston budjetista tämä otettaisiin sisältä. Budjetti oli jo ennen talousarvion hyväksyntää reilun 13 miljoonaa euroa pakkasella, johon saatiin korjausta budjettineuvotteluissa 21 miljoonaa euroa. Kun tuo säästötavoite poistetaan, jää jäljelle reilut 7 miljoonaa euroa, jotka tulee neuvottelutuloksen perusteella käyttää mm. ikäihmisten palveluihin, omaishoitoon ja vammaisten palveluihin. Käytännössä kaikki tämä toiminta tulee säästää jostain muualta pois. Se, että emme tälläkään hetkellä tiedä mitä nämä palvelut maksaa, on jo huolestuttavaa. Mutta tämä päätös tekisi tilanteesta täysin arvaamattoman enkä voi kuvitella kaupunginvaltuutettua, joka tekee päätöksen täysin ilman budjettia ja arviota kustannuksista. Se ei olisi kovinkaan vastuullista toimintaa. Lainatakseni vuoden 2015 Iltalehden artikkelia: ”Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550 000-650 000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.” Helsingin valtuusto päättää siis erittäin merkittävästä asiasta myös mahdollisilta kustannuksiltaan. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml

Olisipa myös hyvä tietää, kuka näitä palveluja saa. Miten varmistetaan maassaolon status? Jos siis kuopiolainen Irma menee terveysasemalle Helsingissä näyttämättä papereitaan ja sanoo nietu papir, saako hän palvelut ja lääkitykset ilmaiseksi? Vai millä tavoin tämä paperittomuus todetaan? Eihän kenenkään enää kannata sanoa kuka on ja mistä tulee. Tulee vain Helsinkiin, asuu sitten Kuopiossa tahi Kongossa.

Tilanteessa oudoksuttaa eritoten myös se, että Helsingin kaupunki ryhtyy ikään kuin tuottamaan omia turvapaikkoja Suomen valtiota vastaan. Vieläpä siten, että kaupunki pyrkii tarjoamaan oikeudellista neuvontaa etsimään väyliä pois paperittomuudesta.  Oleellista on se, että laittomasti maassa oleskeleva poistuu maasta kuten laki vaatii. Ei kaupunki voi ryhtyä tukemaan laittomuuden tilaa ja kannustaa jatkamaan sitä. Tilanne on käsittämätön kertakaikkiaan.

Järki käteen nyt, muutoin olemme todellinen Hölmölä.

 

 

]]>
30 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246492-helsinki-ja-paperittomat-aloite-tasmennyksia#comments Helsinki Hölmölä Laittomasti maassa olevat Paperittomien terveyspalvelut Wed, 22 Nov 2017 21:54:53 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246492-helsinki-ja-paperittomat-aloite-tasmennyksia
Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin <p>Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kaupungin mukaan &ldquo;Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa&rdquo;, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo</p><p>Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.</p><p>&nbsp;</p><p>Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja &ldquo;odottamaan&rdquo;. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.

 

Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.

 

Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?

 

Kaupungin mukaan “Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa”, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.

 

Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.

 

Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki

 

Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo

Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.

 

Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja “odottamaan”. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.

 

]]>
0 http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin#comments Espoo Helsinki Kaupungistuminen Kaupunkisuunnittelu Länsimetro Tue, 21 Nov 2017 20:58:02 +0000 Henri Haaksiala http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin
Helsinki romuttaa turvapaikkaprosessia http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246363-helsinki-romuttaa-turvapaikkaprosessin <p>Helsingin kaupunginhallitus päätti äänestystuloksen jälkeen 20.11 lisätä laittomasti maassa oleskeleville oikeuden maksuttomiin</p> <p>lääkkeisiin</p> <p>majoitukseen</p> <p>ruokaan</p> <p>sairauksien hoitoon ja seurantaan</p> <p>rokotuksiin</p> <p>hammashoitoon</p> <p>raskaana oleville ja pienten lasten perheille pidempikestoisen majoitukseen</p> <p>apuun löytämään väyliä pois paperittomuudesta</p> <p>oikeudelliseen neuvontaan</p> <p>mielenterveyspalveluihin</p> <p>toimeentulotuen lisäämiseen</p> <p>Lisäksi kaikessa viisaudessaan kaupunginhallitus esittää, että edellä mainittuja palveluja tulee mainostaa kaupungin internet-sivuilla monilla kielillä mm. arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi. Kaupungin henkilökunnan tulee myös tarjota palveluja aktiivisesti.</p> <p>Tilanne on täysin absurdi. Samaan aikaan kun valtio pohtii (tai ainakin sanoo pohtivansa) miten laittomasti maassa oleskelua vähennetään tehokkaasti, kutsuu Helsinki kaikki kylään. Ilmaiseksi. Koko kalliissa turvapaikkaprosessissa ei ole enää mitään järkeä. Sen lisäksi että tällainen syö uskon lain noudattamiseen, on se täysin helsinkiläisen veronmaksajan harteilla. Ja kuten kaikki tietävät raha ei tule seinästä vaan se leikataan muilta avun tarvitsijoilta. Ilmankos oli omaishoitajilta leikattava. Kiireesti.</p> <p>Mistä suomalainen saa ilmaiset palvelut ja lääkkeet? Ei mistään. Voiko tämä edes olla lain mukaista, että toiset maksaa, toiset eivät. Siis ne maksaa, joilla on laillinen oikeus olla ja ne eivät, joilla ei ole. Onko hullumpaa kuultu? Melkein tekisi mieleni kehottaa pienituloista suomalaista menemään ilmaisten palvelujen piiriin sanomalla huonolla suomella olevansa paperiton. Paperiton, jollaisella termillä pyritään koko asiaa legitimoimaan, kun kyse on tosiasiallisesti laittomasti maassa olemisesta.</p> <p>Helsinki kehottaa työntekijöitään toimimaan niin, että löydetään ihmisille väyliä pois paperittomuudesta eli laittomasti maassa oleskelusta. Se on helppoa, henkilö poistuu maasta ja henkilön tulee poistua maasta.</p> <p>Päätös on päätön ja täysin oikeudentajun vastainen. Puhumattakaan turvallisuudesta ja taloudellisuudesta. Lakia tai turvapaikkaprosessia ei tarvita? Mopo on lähtenyt täydellisesti käsistä.</p> <p>Not my Helsinki.</p> <p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/paatostiedotteet/" title="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/paatostiedotteet/">https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupun...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus päätti äänestystuloksen jälkeen 20.11 lisätä laittomasti maassa oleskeleville oikeuden maksuttomiin

lääkkeisiin

majoitukseen

ruokaan

sairauksien hoitoon ja seurantaan

rokotuksiin

hammashoitoon

raskaana oleville ja pienten lasten perheille pidempikestoisen majoitukseen

apuun löytämään väyliä pois paperittomuudesta

oikeudelliseen neuvontaan

mielenterveyspalveluihin

toimeentulotuen lisäämiseen

Lisäksi kaikessa viisaudessaan kaupunginhallitus esittää, että edellä mainittuja palveluja tulee mainostaa kaupungin internet-sivuilla monilla kielillä mm. arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi. Kaupungin henkilökunnan tulee myös tarjota palveluja aktiivisesti.

Tilanne on täysin absurdi. Samaan aikaan kun valtio pohtii (tai ainakin sanoo pohtivansa) miten laittomasti maassa oleskelua vähennetään tehokkaasti, kutsuu Helsinki kaikki kylään. Ilmaiseksi. Koko kalliissa turvapaikkaprosessissa ei ole enää mitään järkeä. Sen lisäksi että tällainen syö uskon lain noudattamiseen, on se täysin helsinkiläisen veronmaksajan harteilla. Ja kuten kaikki tietävät raha ei tule seinästä vaan se leikataan muilta avun tarvitsijoilta. Ilmankos oli omaishoitajilta leikattava. Kiireesti.

Mistä suomalainen saa ilmaiset palvelut ja lääkkeet? Ei mistään. Voiko tämä edes olla lain mukaista, että toiset maksaa, toiset eivät. Siis ne maksaa, joilla on laillinen oikeus olla ja ne eivät, joilla ei ole. Onko hullumpaa kuultu? Melkein tekisi mieleni kehottaa pienituloista suomalaista menemään ilmaisten palvelujen piiriin sanomalla huonolla suomella olevansa paperiton. Paperiton, jollaisella termillä pyritään koko asiaa legitimoimaan, kun kyse on tosiasiallisesti laittomasti maassa olemisesta.

Helsinki kehottaa työntekijöitään toimimaan niin, että löydetään ihmisille väyliä pois paperittomuudesta eli laittomasti maassa oleskelusta. Se on helppoa, henkilö poistuu maasta ja henkilön tulee poistua maasta.

Päätös on päätön ja täysin oikeudentajun vastainen. Puhumattakaan turvallisuudesta ja taloudellisuudesta. Lakia tai turvapaikkaprosessia ei tarvita? Mopo on lähtenyt täydellisesti käsistä.

Not my Helsinki.

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/paatostiedotteet/

]]>
46 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246363-helsinki-romuttaa-turvapaikkaprosessin#comments Helsinki Laittomasti maassa olevat Terveydenhuolto Mon, 20 Nov 2017 19:15:02 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246363-helsinki-romuttaa-turvapaikkaprosessin